Münchenissä kotipaikkaansa pitävä, maailman huippuorkestereihin lukeutuva Baijerin radion sinfoniaorkesteri on eittämättä yksi kiehtovimpia eurooppalaisia musiikki-instituutioita, jonka rikasta, värikylläistä sointia, ihailtavaa erottelukykyä ja oivallista rytmistä tarkkuutta kuuntelee aina ilolla.
Orkesterin perustamisesta vuonna 1949 on pitkälti kiittäminen kapellimestari Eugen Jochumin ponnisteluja. Jochum toimi orkesterin ylikapellimestarina kaikkiaan yksitoista vuotta, luoden pitkäjänniteisellä työllä vankan perustan orkesterin taiteelliselle menestykselle. Hänen seuraajansa, Rafael Kubelík, jatkoi BRSO:n hiomista 18-vuotisella kaudellaan. Sen sadosta voi nauttia monilla Deutsche Grammophonille tehdyillä levytyksillä, joihin lukeutuu muun muassa 1960- ja 1970-lukujen taitteessa taltioitu Mahler-sykli, jota voi edelleen pitää yhtenä hienoimmista lajissaan.
Uusi musiikki on ollut BRSO:n ohjelmistossa vahvasti läsnä alusta saakka erityisesti Karl Amadeus Hartmannin jo neljäkymmentäluvulla perustaman musica viva –konserttisarjan puitteissa. Monia orkesterin radiotallenteita on vuosien varrella julkaistu uuteen musiikkiin erikoistuneen Neos-levy-yhtiön albumeilla, joilla on kuultu Pierre Boulezin luotsaamaa Stravinskya, Susanna Mälkin johtamaa Sciarrinoa ja Lachenmannia sekä Pierre-Laurent Aimardin kanssa kantaesitettyä Birtwistleä.
Ajan hengessä BRSO alkoi uuden vuosituhannen alkupuolella keskittää levytystoimintaansa Baijerin radion hallinnoimalle BR Klassik -merkille, jolla on julkaistu valtaosa Mariss Jansonsin ylikapellimestarikauden (2003–2019) aikana tehdyistä cd- ja sacd-tallenteista. Viime syksynä nämä koottiin 70 levyn laatikoksi, joka on BR Klassikin tähänastisen historian mittavin yksittäinen julkaisu. Jansonsin kaudella orkesteri levytti niin germaanista kantaohjelmistoa kuin Shostakovitshiakin, pääsääntöisesti kiittävien arvioiden säestämänä.
Jansonsin vuosina BRSO ryhtyi myös striimaamaan konserttejaan verkossa. Näiden pohjalta orkesterin verkkosivuille on kerrytetty alati kasvavaa videokirjastoa, joka on vapaasti katsottavissa selainpohjaisesti. Kirjastosta löytyy esimerkiksi useita BRSO:n tulevan ylikapellimestarin Sir Simon Rattlen johdolla taltioituja konsertteja, joiden ohjelmistoon lukeutuvat vaikuttavan intiimi tulkinta Johann Sebastian Bachin Matteuspassiosta (1727), mieleenpainuvat Mahlerin Das Lied von der Erde (1908–09) ja yhdeksäs sinfonia (1908–09), Ondřej Adámekin laulusarjan Where are You (2020) kantaesitys sekä Georg Friderch Haasin nykymusiikin mestariteos in vain (2000).
Videokirjaston tallenteilla orkesteria johtavat myös monet kiinnostavat vierailijat, kuten Herbert Blomstedt, Bernard Haitink, Sir John Eliot Gardiner, Karina Canellakis, Oksan Lyniv ja Gustavo Dudamel. Vastaavasti solistikaartiin kuuluu maailman huippuja Isabelle Faustista Iveta Apkalnaan, monien muiden ohella. Ohjelmistosta löytyy niin periodihenkistä Beethovenia kuin monia kantaesityksiäkin. Oman vahvan panoksensa tuo myös maineikas Baijerin radion kuoro, joka lukeutuu eittämättä vanhan mantereen hienoimpien lauluyhtyeiden joukkoon.
Viimeaikaisilla striimeillä BRSO:n soinnista voi nauttia sekä perinteikkään upeassa Herkulessaalissa että orkesterin viime vuonna avatussa tilapäiskodissa, Isarphilharmoniessa. Münchenin uuden konserttitalon valmistujaiset osuvat yhteen Rattlen kauden avauksen kanssa, jolloin orkesterin on määrä soittaa Wagnerin Ringin (1853–1876) konserttiesitys uuden ylikapellimestarinsa johdolla.
Käyttäjän näkökulmasta BRSO:n videokirjasto on toteutettu varsin suoraviivaisesti. Konsertit on järjestetty kronologiseksi luetteloksi, jonka selaaminen on verrattoman vaivatonta ainakin niin kauan kuin kirjaston koko ei kasva valtavaksi. Hakutyökalu ei valitettavasti ole kummoinen, sillä se kerää tulokset kaikkialta orkesterin verkkosivuilta eikä ole kohdistettu vain kirjastoon. Katsojan vaivannäköä helpottavat onneksi muutamat artisteittain laaditut koonnit, mutta tässäkin suhteessa kehitettävää on vielä. Itse videot kuitenkin pyörivät saumattomasti korkeatasoisella kuvan- ja äänenlaadulla, mikä on toki tärkeintä.
Olipa sitten kyse konserttistriimeistä tai perinteisemmistä tallenneformaateista, BRSO:n soivasta traditiosta on saatavilla riemastuttavan moni-ilmeistä dokumentaatiota aina orkesterin alkuvuosista viimeisimpiin konsertteihin saakka. Näiden kautta piirtyy kuva huippuluokan muusikkoyhteisöstä, joka on sekä perinnetietoinen että kokeilunhaluinen ja jonka sisäistämä ohjelmisto yltää barokista uusimpaan musiikkiin, kuten 2020-luvun orkesterin tapauksessa asiaan kuuluukin.
Jari Kallio