Concertgebouw-orkesterin samettisointia pääsee nykyisin ihastelemaan sekä verkkokirjaston että oman levymerkin tuotteiden kautta. Legendoja riittää niin kapellimestarien kuin solistienkin kaartissa.
Amsterdamin Kuninkaallinen Concertgebouw-orkesteri (RCO) on ollut alan pioneereja äänitteiden itsenäisen julkaisun suhteen. Orkesterin oma levymerkki RCO Live lanseerattiin jo vuonna 2004. Pääasiassa CD- ja SACD-formaatteihin nojanneiden albumijulkaisujen rinnalla orkesteri aloitti myös konserttitallenteidensa videojakelun verkossa viime vuosikymmenen alkupuolella.
Videojulkaisut olivat aluksi kunnianhimoisia tablettikäyttöön räätälöityjä paketteja, joihin kuului paljon taustamateriaalia aina perinpohjaisista teosesittelyistä kiehtoviin artistihaastatteluihin ja muusikoiden kommenttiraitoihin saakka. Muutamissa julkaisuissa oli mahdollista myös peilata konserttitallenne televisioruudulle ja seurata samalla partituuria tabletin näytöltä. Nämä sisällöt olivat kuukausimaksullisia, ja ne sai käyttöönsä RCO Editions -sovelluksen kautta.
Muutaman vuoden jälkeen sovelluspohjaisesta jakelusta kuitenkin luovuttiin, ja orkesteri siirsi vähitellen videomateriaalin verkkosivuilleen vapaasti saataville perinteisempään striimauskäyttöön. Vaikka osa käyttäjistä on eittämättä jäänyt kaipaamaan alkuperäisen sovellusformaatin perinpohjaisuutta ja oivallista visuaalista suunnittelua, nykyisen verkkosivupohjaisen ratkaisun helppous ja saavutettavuus puolustavat ehdottomasti paikkaansa varsinkin, kun kilpailevaa tarjontaa on löydettävissä yhä enemmän.
Harnoncourtin Bruckner järisyttää
Concertgebouw-orkesterin videokirjasto kattaa nykyisellään germaanista perusohjelmistoa melko hyvin. Sen uumenista löytyy Iván Fischerin kanssa taltioitu Beethovenin sinfoniasykli, Herbert Blomstedtin johtamia Brahmsin orkesteriteoksia ja konserttoja sekä Bernard Haitinkin tulkintoja Brucknerin ja Mahlerin sinfonioista. Periodihenkisten esityskäytäntöjen askelmerkkejä orkesterille viitoittavat puolestaan Sir John Eliot Gardinerin ja Nikolaus Harnoncourtin kaltaiset pioneerit. Jälkimmäisen Amsterdamin jäähyväiskonsertissaan syksyllä 2013 johtama Brucknerin 5. sinfonia on yksi kirjaston järisyttävimpiä tulkintoja.
Huomattava osa videotallenteista on peräisin Mariss Jansonsin ylikapellimestarikauden loppuvuosilta. Hänen johdollaan katsottavaksi löytyy erityisesti Mahleria, Richard Straussia ja Shostakovitshia. Jälkimmäisiä striimeillä johtaa ansiokkaasti myös Andris Nelsons. Häirintäepäilyyn elokuussa 2018 katkennut Daniele Gattin kaksivuotinen ylikapellimestarikausi tuotti sekin muutamia tallenteita, joilla kuullaan Concertgebouw’n perusohjelmistoa kiinnostavuudeltaan vaihtelevina tulkintoina. Mielenkiintoista kyllä, orkesteri on ollut nyt yli kolmen vuoden ajan ilman ylikapellimestaria, eikä Gattin seuraajan valinnasta ole vieläkään tietoa.
Kömpelö hakukone
Solistipuolella videoilta löytyy alan huippuja Yefim Bronfmanista Yuja Wangiin ja Leila Josefowiczista Yo-Yo Mahan. Mieleistensä artistien tallenteiden löytämisessä on kuitenkin omat haasteensa, sillä sivuston hakukone on valitettavan kömpelö; se kun mahdollistaa vain säveltäjän nimellä tapahtuvat haut, joita voi sitten kyllä suodattaa edelleen kapellimestarin ja solistin mukaan, mutta ei toisin päin. Lisäksi hakukone ei löydä läheskään kaikkea sisältöä, vaan kirjastoa kannattaa selata käsin.
RCO:n laaja nykymusiikkiohjelmisto ei pääse täysin oikeuksiinsa videokirjaston tarjonnassa, joskin John Adamsin syksyllä 2015 johtama sävellyskonsertti on todellinen aarre. Orkesterin 125-vuotisjuhlien tilauksena syntynyt Louis Andriessenin Mystërien (2013) on sekin kiehtova teos, jonka kantaesitys on vaikuttava, huolimatta harjoituksiin liittyneistä vahvoista jännitteistä säveltäjän ja konsertin johtaneen Jansonsin välillä.
Videoiden tekninen toteutus on sopivan suoraviivainen vailla kummempia kikkailuja tai häiritseviä kamera-ajoja. Orkesterin upeaa kotisalia katselee toki enemmän kuin mielellään, mutta kuvauksen fokus pysyy kautta linjan ilahduttavasti itse musisoinnissa. Äänenlaatu on ainakin peruskäyttäjän korvissa varsin hyvä, eikä toiston sujuvuudessa ole muutenkaan moitittavaa sen enempää puhelimen näytöltä, tietokoneelta tai television kautta peilaten katsottuna.
Tasaisen nautittavat albumit
Perinteisillä albumiformaateilla Concertgebouw-orkesterin tarjonta on sen verkkokirjastoa moni-ilmeisempi. Osittain samoista tallenteista muodostuvan kantaohjelmiston rinnalla nykymusiikkia tuodaan vahvasti esiin tähän mennessä yhdeksän levyä kattavassa Horizon-sarjassa, jolla orkesteria johtavat mm. Susanna Mälkki, Peter Eötvös ja David Robertson. Mukana on Michel van der Aan kaltaisten kiinnostavien hollantilaissäveltäjien ohella myös esimerkiksi Kaija Saariahon ja Magnus Lindbergin musiikkia. Lisäksi Detlev Glanertin Requiem for Hieronymus Boschin taltiointi vuodelta 2016 ansaitsee erityismaininnan puhuttelevuudellaan.
Juhlavuonnaan 2013 orkesteri julkaisi peräti 152 levyä kattavan radiotallenteiden kokoelman, jolla saattoi kuulla orkesteria kaikkien sen ylikapellimestarien johdolla aina Willem Mengelbergin vuonna 1926 johtamasta Mahlerin viidennen sinfonian Adagietton maagisesta taltioinnista alkaen. Gustav Mahlerin juhlavuosina 2010–11 kuvatulla Blu-ray-videosyklillä orkesteria johtavat Jansonsin ohella myös mm. Pierre Boulez ja Lorin Maazel. Sittemmin RCO on julkaissut myös usean kapellimestarin kanssa tehdyn Beethovenin sinfonioiden CD-syklin, jolla kuullaan esimerkiksi Harnoncourtin ja Leonard Bernsteinin tulkintoja.
Kuten huippuorkesterilta voi odottaa, levytykset ilmentävät kauttaaltaan orkesterin vankkaa osaamista, vaikka jotkut tulkinnoista ovatkin inspiroituneempia kuin toiset. RCO:n traditiota myötäillen Mahler on levytysten joukossa ehkäpä yliedustettuna, kun taas 1900-luvun ranskalainen musiikki on jäänyt vähemmälle. Tosin on sanottava, että vuonna 2019 julkaistu Stéphane Denèven johtama Honeggerin Jean d’Arc au bûcherin (1938) levytys hakee vertaistaan.
Äänenlaadultaan 2000-luvun puolella taltioidut RCO Live -albumit ovat tasaisen nautittavia. Vaikka lopulliset levytykset on yleensä koostettu useamman liveotoksen pohjalta, konserttitilanteen autenttius välittyy niiltä kuitenkin mainiosti.
Jari Kallio