Page 55 - RONDO_12
P. 55
CD
VOKAALIMUSIIKKI sä auringonlaskun sävyt selkenevät sesta säteilevää sielunrauhaa. ■ nen Joulukantaatti. Kaikki esitykset
määrätietoisesta äänenkäytöstä. ■ ANTTI HÄYRYNEN ovat kotoisia ja päteviä, herättä-
Duparc ANTTI HÄYRYNEN mättä suuria taiteellisia väristyksiä.
Saint-Saënsin Jouluoratoriosta löy-
Händel Jouluoratorioita tyy sulokkaampia levytyksiä, mutta
miksi esimerkiksi Otto Nicolain
viehkeää Joulualkusoittoa ei kuule
koskaan konserteissa? Viimeisen le-
vyn soitinnumerot tuntuvat vähän
tarpeettomilta, mutta Teleman-
nin suurta ja komeaa oratoriota
Heilig, heilig, heilig ist Gott (1747) on
turha etsiä muualta. Dokumentaa-
Henri Duparc: Kootut laulut. Sarah tio käsittää vain teoslistat ja esitys-
Connolly, mezzosopraano, Huw Jouluoratorioita ja -konserttoja. tiedot. ■
Montague Rendall, baritoni, Nick Georg Friedrich Händel: Salve Re- Heinrich von Herzogenberg: Die ANTTI HÄYRYNEN
Spence, tenori, William Thomas, gina, Gloria, Silete venti, Concerto Geburt Christi. Arnold Matthias
basso, Malcolm Martineau, piano. à 5, Praise the Lord (Esther), Tu Brunckhorst: Weihnachtshistorie.
Signum SIGCD715. del ciel ministro electo (Il Trionfo Georg Philipp Telemann: Heilig, Joulun lauluja
● Henri Duparcin (1848–1933) del tempo). Julie Roset, sopraano, heilig, heilig is Gott TWV 2:6,
elämä oli pitkä mutta sävellystuo- Millenium Orchestra, johtajana Trumpettikonsertto D-duuri. Otto
tanto suppea. Hänet muistetaan Leonardo Garcia Alarcón. Nicolai: Weihnachtsouverture.
ennen muuta lauluistaan, joita täs- Ricercar RIC 442. Heinrich Schütz: Weihnachtshisto-
sä kokonaislevytyksessä on kuusi- ● Händelin muutamat Italiassa rie. Camille Saint-Saëns: Orato-
toista kappaletta. Noista lauluista viettämät vuodet muokkasivat hä- rio de Noël. Christian Heinrich
noin puolia esitetään säännöllises- nen barokkityylinsä, johon muut- Rinck: Weihnachts-Kantate op. 73.
ti lauluresitaaleissa. ”Surullinen lau- to Englantiin lisäsi uudenlaisen Johann Sebastian Bach: Branden-
lu”, ”Matkaankutsu”, ”Ekstaasi”, tai yleisökontaktin. Italiassa Händel burgilainen konsertto nro 2, Sarja
Phidylé ovat tuttuja monen tähti- työskenteli aristokraattien ja kirk- BWV 1006a, Arcangelo Corelli: Veni - joulun lauluja: Adeste fidelis,
sopraanon ohjelmistosta, mutta koruhtinaiden parissa ja sävelsi “Joulukonsertto” op. 6/8. Jeremiah Sæle jolekveld, A Christmas Carol,
kaikki laulut ovat loppuun saak- protestanttisuudestaan huolimatta Clarke: Sarja D-duuri. Hänssler Kyrklät, Me ska bryggja te jul, The
ka punnittuja ja hiottuja taideteok- sujuvasti katolisia motetteja. Niis- Classics HC 22034 (6 cd). Infant King, Ding Dong, Den bort-
sia. Duparcin musiikki seuraa Jean tä kardinaali Colonnan tilaama ● Joulun lähestyessä uhkaa tuttu- komne sauen, Komm Jesu komm,
Lahorin, Sully Prudhommen, Salve Regina painottaa rukoilevaa jen joulusävelmien vyöry. Myös Å her møter mangt, En krybbe var
Théophile Gautierin, Leconte nöyryyttä Neitsyt Marian edessä, suurimuotoisten joulusävellysten vuggen, Se solens skjønne lys,
du Lislen ja Charles Baudelai- mikä ei estä koloratuureja singah- kohdalla tuntuvat samat teokset Carllion, Sjå I stille vinterkveld, Ju-
ren runoja herkästi ja kunnioitta- telemasta taivaallisiin korkeuksiin. toistuvan tiuhaan, mutta Hänssle- lestev, Deilig I Jorden, Gångmarsj.
vasti, herkutellen ranskan kielen Julie Rosetilla on piipittävä sop- rin kuuden levyn boksi muistuttaa, The Norwegian Soloists Choir, joh-
äänteillä ja sävyillä. raanoääni, johon välillä kaipaa että ohjelmisto on paljon laajem- tajana Grete Pedersen, Gjermund
Siksi on vähän turhauttavaa, et- mehevyyttä, mutta joka kohoaa pi. Suurin teos on Heinrich von Larsen, viulu, Marco Ambrosini,
tä Signum – kuten Hyperion vas- puhtaana ja ketteränä vaadittuihin Herzogenbergin (1842–1900) avainviulu, Sondre Meisfjord,
taavissa levytyksissään – käyttää sfääreihin. idyllioratorioksi luonnehdittava kontrabasso. BIS 2511.
vain brittilaulajia, joiden rans- Koen silti levyn sankarik- ”Kristuksen syntymä” (1894), joka le- ● ”Solistien kuoro” voi herät-
kan ääntämys jää toisinaan sum- si Leonardo Garcia Alarcónin vittää tapahtuman Vanhan testa- tää arveluttavia mielikuvia lau-
mittaiseksi. Mutta kun siitä pääsee johtaman Millenium-orkesterin, jo- mentin ja Luukkaan evankeliumin lajistosta, jossa kilpaillaan kaikin
yli, liedpianisti Malcolm Marti- ka soittaa Uppsalasta kaivetun kak- pohjalta tuttuja ja vähemmän tun- keinoin kuulijan huomiosta. Nor-
neaun valppaasti ohjastamasta ko- siosaisen ja viisiäänisen konserton nettuja joululauluja lainaavaksi jalaiskuoron laulu on kuitenkin
konaisuudesta on helppo nauttia. hienolla paatoksella. Marie Bour- spektaakkeliksi. Brahmsin tu- tunturipuron puhdasta ja Gre-
Sarah Connolly laulaa kappa- nisienin harppusoolo Estherin kijoihin kuulunut Herzogenberg te Pedersenin johdolla viiltävän
leista lähes puolet ja melkein kaik- Praise the Lord -aariassa on yksi le- edustaa täysromantiikkaa herttai- kauniisti tasapainotettua. Joulu-
ki suosikit (Chanson triste, L’Invitation vyn kokokohtia. Sellainen on myös simmillaan, välillä anteliaan ma- levyllään he luovat vanhan ajan
au voyage, Éxtase, Élégie). Tulkinnois- vasta 2001 Händelin sävellyksek- keana. joulutunnelman, jonka kynttilän-
ta erottuu majesteetillinen legato, si varmistunut kuusiosainen Glo- Schützin ”Jouluhistoria” on tu- valoiseen ja pakkashuuruiseen
mutta pitkä kokemus kuuluu myös ria, jonka ylistyksiä Roset viskelee tumpi ja toimisi paremmin perio- tunnelmaan Pohjolan asukin on
vibratossa. Muut laulut on jaettu ääriosissa riemukkaalla virtuoosi- dityylisenä esityksenä. Arnold helppo samaistua. Levylle poimi-
nuorekkaille miesäänille, jotka he- suudella. Tutumpi on motetti Sile- Bruckhorstin (n. 1675–n. 1725) tut tututkin joululaulut soivat skan-
rättävät henkiin vähemmän tun- te venti, jonka johdannossa orkesteri parikymmenminuuttinen ”Jou- dinaavisen maanläheisesti alkaen
netut laulut. Nicky Spence valaa on törähtelevine fagotteineen va- luhistoria” on sen sijaan uusi tut- jousitrion pelimannihenkeen säes-
Soupiriin ja Serenadiin suurta tun- rastaa koko show’n. Ricercarin tavuus, samoin kuin Christian tämästä Adeste fidelisistä. Samalla
netta kevein ottein. Baritoni Huw erittelevän äänityksen avustamana Heinrich Rinckin (1770–1846) tavoin En krybbe var vuggen (Vastasyn-
Montague Rendallin Phidylés- Roset pääsee levittämään Jeesuk- vielä lyhyempi klassisromantti- tynyt Jeesus) tai Deilig i Jorden (Maa on |
RONDO CLASSIC 12|2022 55