Page 21 - RONDO 04

Tanssi ja musiikki ovat yrittäneet kiilata teatterin rinnalle yhteiskunnallisina
keskustelijoina, mutta usein se tarvitsee tekstiä ja monitaiteisia keinoja

rinnalleen. Kolme kauden tanssiesitystä valottavat ilmastonkriisin
tematiikkaa. Millä keinoin sanoma niissä välittyy?

t ANSSILLA JA MUSIIKILLA quiemin soidessa. Tanssijat jatkavat kuoleman ja elämän kier-

Viimeisessä osassa ollaan kuolinvuoteella Mozartin Re-
on otettu kantaa jo kauan, mutta
tokulun teemojen käsittelyä, ja ryhmämuodostelmat saavat
viime vuosina etenkin ekokriisiä
edellistä osaa harmonisempaa ilmettä. Lopun visio sukupol-
käsittelevät aiheet ovat nousseet
vien yhteydestä tuo toivoa. Välillä selostaja taas opettaa meitä,
entistä enemmän pintaan. Tu-
lokset eivät ole saaneet yksimie-
että kapitalismi epäinhimillisti yhteiskunnan, ja egosentrismi
rikkoi elävien ja kuolleiden keskinäisriippuvaisuuden.
listä hyväksyntää. Sanattomat
NDT:n huikeat taiturit ja innovatiivinen valosuunnittelu
taiteet eivät voi jäädä ulkopuo-
liseksi maailman menosta ja
ihmiskunnan suurista kysymyk-
ka en varauksetta pitänytkään tekstistä ja sekavasta musiikki-
sistä, mutta kriittistä keskustelua
kollaasista.
on käyty siitä, meneekö trendikkäiden asioiden päälle liimaa- saivat mielenkiinnon säilymään herpaantumattomana, vaik-
minen yli taiteellisen substanssin. Vastaus ei voi olla muu kuin Ilmastokriisiä ei voi esittää
se, että tehdään tarpeeksi vakuuttavia esityksiä. Suomalaisista koreografeista Sanna Kekäläistä ei ainakaan
Tanssin alalla aktivistiset teemat ovat laajentaneet taide- voi syyttää trendien perässä juoksemisesta, sillä hän on tehnyt
muodon rajoja niin, että teksti ja ylipäätään teatterilliset kei- konseptuaalisia tanssiteoksia jo kolme vuosikymmentä, ja yh-
not ovat tulleet fyysisen ilmaisun rinnalle. Se on nähtävillä teiskunnalliset ja sosiaaliset aiheet ovat aina kulkeneet mukana.
myös tämän kauden tuotannoissa. Pakolaisuus ja paperittomuus kytkeytyvät ilmastokriisin ja
Tanssin talo sai huhtikuussa vieraakseen Nederlands joukkosukupuuttoon Kekäläisen teoksessa Etiopialainen ystä-
Dans Theaterin tuotannon Figures in Extinction, jonka taka- vä, joka nähtiin viime vuonna Tampereella Hällä-näyttämöl-
na ovat kanadalainen koreografi Crystal Pite ja brittiläisen lä, ja toukokuussa sen toinen versio tulee Kansallisteatterin
Complicité-teatteriryhmän perustaja Simon McBurney. Taivassaliin. Se on yhteistuotanto Kekäläinen & Companyn,
Kolmiosainen teoskokonaisuus käsittelee tanssin ja teatte- Kansallisteatterin ja Tanssiteatteri MD:n kanssa.
rin keinoin ilmastonmuutosta, lajikatoa, ihmisten suhdetta ”Ilmastonmuutos on asia, jota ei voi esittää”, Kekäläinen
luontoon ja toisiinsa sekä kuolemaa. sanoo.
Tuhti paketti sisältää paljon tekstiä. Toisinaan se hämär- ”Maailma muuttuu kovaa vauhtia tavalla, jota ihmisen
tää kertomusta selostajaäänen puhuessa niitä näitä ja vään- on mahdotonta ymmärtää. Voimme luetella faktoja lajika-
täessä asioita rautalangasta, Tanssi silti säilyy keskiössä ja dosta ja otsonikerroksesta, mutta ei se riitä. Taide on kei-
varsinkin alkupuolella onnistuu ruumiillistamaan kosket- no ymmärtää mahdotonta tarjoamalla samastumispintoja.
tavasti sitä, mitä olemme kadottamassa – ei vain suhteessa Teoksessamme pyrimme luomaan kehon ja mielen kautta
luonnon monimuotoisuuteen vaan myös itseemme. kokemuksellisuutta ja mahdollisuuksia oivalluksille.”
Ensimmäinen osa tuo lavalle sukupuuttoon kadonneita Kekäläiselle tanssi ei ole liikekompositioita vaan kokonais-
eläin- ja kasvilajeja, joiden piirteitä tanssijat tulkitsevat kut- valtaista kehollisuutta. Hän on koko uransa ajan käyttänyt
kuttavin yksityiskohdin, usein ilmeikkäin käsin ja sormin, tekstiä ja ääntä liikkeen rinnalla, mutta Etiopialaisessa ystävässä
joissa lintujen siivet värisevät tai peuralauman sarvet väläh- lähtökohtana on ensimmäistä kertaa läpikirjoitettu jälkidraa-
tävät. Pyreneidenvuorikauris saa päähänsä veistokselliset mallinen käsikirjoitus, Kari Hukkilan kirjoittama.
jättisarvet, ja hämähäkkiorkideat aukovat lehtiään. ”Haluamme luoda uudenlaista musiikkiteatteria, jossa il-
Mistään tanssillisesta luontogalleriasta ei silti ole kyse, maisumuotojen välillä ei ole rajoja, Tanssijatkin laulavat”,
vaan eläimet ovat osa meitä ihmisiä. Kaiken katoavuus tekee Kekäläinen kertoo. Teoksen keskiössä on etiopialainen pa-
kipeää: hävinneet eläimet ilmestyvät kuin menneisyydestä periton pakolainen. Hän ei silti ole mukana tapahtumassa,
ja katoavat taas. Leopardi tuntuu heräävän hetkeksi eloon mutta asiat kerrotaan suhteessa häneen. Keskeisenä mottona
luurankona. Tanssin virtuoosisuus, tarkkuus ja empatia val- on: jokainen ihminen tulee Etiopiasta.
loittaa. Sen rinnalla lajien luetteloiminen ja ilmastonmuu- ”Miten on päädytty siihen, että ihminen tuhoaa itse omaa
toskieltäjän karrikoitu hahmo tuntuvat banaalilta – ilmeisen olemassaoloaan, ja selviytymisen välineeksi on muodostu-
tarkoituksella. nut heikomman riistäminen? Yritämme välittää ajatusta, et-
Toisessa osassa katse kääntyy ihmisiin ja kollektiiveihin. tä luonnon kuolema ei ole vain ekosysteemien tragedia, vaan
Hermostuneesti nykivä, mekaanisia toistoja sisältävä koreo- myös ihmisyyden kriisi.”
grafia kuvaa työyhteisön kireyttä ja ihmisten ajautumista Etiopiasta on löydetty yksi varhaisimmista esi-ihmisistä,
eroon toisistaan, irrallaan pyristeleviksi koneiston osiksi. Toi- yli 3 miljoonaa vuotta sitten elänyt Lucy. Siihen viittaa yksi
nen ihminen vetää silti luokseen kuin magneetti. Tanssijat teoksen hahmo, Tuhkan ääni, joka tuo aikaulottuvuuden esi-
muodostavat hienosti aaltoilevia liikekompositioita ja pakkau- historiasta nykypäivään. Toinen hahmo on etiopialaisen tari-
tuvat ihmisvuoreksi. Rinnalla kuullaan tekstiä, jossa käsitel- naa kertova Suomalainen. Kolmas elementti on kuoro, joka
lään eri aivopuoliskojen osia. laajentaa yksityiset kokemukset sosiaalisiksi ja yleisiksi. |

RONDO 4|2025 21