Improvisoinnin voittamaton etu on vapaus, kuten Iiro Rantalan levy kakkosraita, Freedom, svengaten julistaa. Improvisoinnillaan hän avaa samasta materiaalista odottamattomia visioita ja nostaa intensiteettiä kohti taivaita. Toisaalta improvisoija on usein sidottu ensimmäiseksi päähänsä pälkähtävään ideaan ja kuten Rantala levytekstissä toteaa, hän ei saa kuolemattomia ideoita joka päivä, toisin kuin Mozart. Heidän ideansa kohtaavat kuitenkin valloittavasti C-duuri-konsertossa KV 457, jossa Rantala elävöittää sooloa monin luovin kosketuksin ja irtaantuu kadensseissa kauas omaan ja Mozartin mielikuvitusmaailmaan. Hilpeä ote vahvistaa […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
