Sebastian Hillin uudessa viulukonsertossa on 12 osaa, joista jokainen liittyy johonkin vuoden 1977 kuukauteen ja sen tiettyyn tapahtumaan. Keskeisiä ovat koettelemusten, selviytymisen ja rakkauden teemat.
On tärkeää, että teoksella on aihe, johon minulla on älyllinen ja emotionaalinen suhde, sellainen, joka tarjoaa inspiraatiota ja jonka kautta voin löytää erilaisia ilmaisutapoja itsessäni. On tärkeää, että voin tarjota kuulijoille muutakin kuin musiikillisia struktuureja, ennen kaikkea kokemuksia ja ajatuksia.”
Näin luonnehtii teostensa lähtökohtia nuoren polven menestyneimpiin suomalaissäveltäjin kuuluva Sebastian Hilli (s. 1990). Erilaiset aiheet ovat hänellä muokkautuneet vahvojen tunteiden ja dramaturgioiden musiikiksi, jossa hän on soveltanut monipuolisesti erilaisia tyyli- ja ilmaisukeinoja.
Hillin uudessa teoksessa 1977 – a Violin Concerto (2023) innoituksen sytyttäjänä on ollut vuosi 1977. Teoksen kantaesityksen johtaa Nicholas Collon Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän konsertissa, jossa solistina on Pekka Kuusisto.
Kyseessä on Hillin ensimmäinen konsertto. Miten uuden teoslajin haltuunotto sujui?
”Tiesin pitkään, että tämä on tulossa, ja aloin suunnitella tätä jo 2019. Tiesin myös alusta lähtien, että Pekka Kuusisto on tulossa solistiksi. En halunnut tehdä hänelle ihan peruskonserttoa vaan jotain erityistä, ja suuri muoto sopi teoksen ideaan. Tästä tuli lopulta 37-minuuttinen kokonaisuus.”
”Teos syntyi intensiivisen inspiraation vallassa. Aloitin varsinaisen sävellystyön tämän vuoden helmikuussa, ja teos syntyi vain neljässä kuukaudessa. Osittain samaan aikaan valmistui myös yli puolituntinen laulusarja sopraanolle ja orkesterille sekä iso sooloharmonikkateos. Kaiken lisäksi valmistuin samaan aikaan orkesterinjohdon maisteriksi.”
Konsertossa on 12 pääosin tauotta toisiinsa kytkeytyvää osaa, joista jokainen liittyy johonkin vuoden 1977 kuukauteen ja sen tiettyyn tapahtumaan. Uppoudutaan siis aikaan, jota Hilli ei ole itse kokenut, mutta jota hän on lähestynyt lehtileikkeiden ja arkistomateriaalien avulla. Hillin mukaan teoksen tapahtumissa ovat keskeisiä koettelemusten, selviytymisen ja rakkauden teemat. Vuosi 1977 oli hänelle henkilökohtaisestikin tärkeä, sillä hänen vanhempansa kohtasivat silloin.
”Laadin käsikirjoituksen teoksen osista jo ennen kuin aloitin sävellystyön. Konsertto teoslajina tukee ajatusta, sillä koen solistin eräänlaiseksi kertojaksi, joka kuljettaa tarinaa. Valitsin teokseen sekä pieniä että suuria tapahtumia, jotka teemoineen yhdistävät ihmisiä eri tavoin ja muodostavat dynaamisen muotokaarroksen.”
”Tammikuun osa Snow falls in Miami oli ihmeellinen hetki, kun lunta satoi Miamissa, ja siitä oltiin vilpittömän iloisia. Maaliskuun osa taas liittyy Teneriffan traagiseen lento-onnettomuuteen, jossa kaksi suurta lentokonetta törmäsi sumussa lentokentällä ja lähes 600 ihmistä kuoli.”
Monissa osissa on myös viitteitä populäärikulttuuriin.
”Toukokuun osa A New Hope kuvastaa nimen mukaisesti uutta toivoa ja liittyy aikaan, jolloin elokuvateattereissa esitettiin Star Wars -sarjan elokuvaa A New Hope. Heinäkuun osassa I Feel Love on kyse intohimosta ja rakkaudesta, ja nimi on lainattu Donna Summerin hitistä, kun taas elokuussa (Can’t Help Falling in Love) koetaan Elviksen kuolema ja hautajaiset, jolloin yli 75 000 ihmistä seurasi kulkuetta.”
Teoksessa on myös yhteiskunnallisesti latautuneita osia.
”Syyskuun osa Guillotine viittaa viimeiseen viralliseen teloitukseen giljotiinilla. Marraskuun osa The spark that lit a veld fire taas liittyy eteläafrikkalaisen vapaustaistelijan Steve Bikon murhaan vankilassa ja Nelson Mandelan sanoihin.”
”Joulukuun osa Staying Alive kiteyttää teoksen ytimen ja teemat. Bee Gees -yhtyeen tuolloinen hittikappale kertoo haasteista selvitä New Yorkin kaltaisessa isossa ja rajussa kaupungissa. Siinä on syvällinen sanoma.”
Konserttoon liittyy myös koskettava omakohtainen ulottuvuus, jonka Hilli kokee tärkeäksi:
”Olimme kumppanini kanssa kokeneet kuusi keskenmenoa, viimeisen juuri ennen sävellystyötä. Teoksen loppusuoralla tuli uusi raskaus, ja kuin ihmeen kaupalla keskenmenoa ei nyt tapahtunutkaan. Tämä seitsemäs yritys oli kuin konserton kesäkuun osa Seventh Lightning, ja nyt se salama iski meihin. Myös päätösosan otsikko Staying Alive saa ihan uusia merkityksiä. Emootio teokseen on ammennettu näistä toivottomuuden ja toivon kokemuksista.”
Hillin loppusyksyyn sisältyy toinenkin kantaesitys ja hänen ensimmäisenä soolovokaaliteoksenaan myös uusi aluevaltaus, kun Anu Komsi kantaesittää 22. marraskuuta Pietarsaaressa RUSK-festivaalilla sopraanolle ja orkesterille sävelletyn laulusarjan You Are the Earth Beneath You (Du är jorden under dig; 2022–23). Hilli on RUSK-festivaalin vuoden säveltäjä, ja festivaalilla kuullaan kantaesityksenä myös teos Palace (2023) klarinetille, viululle, sellolle ja pianolle.
”Valitsin laulusarjaan suomenruotsalaisen modernistin Kerstin Söderholmin (1897–1943) runoja hänen esikoiskokoelmastaan Röster ur tingen (1923). Laulujen runoissa hän käsittelee luonnon metaforien kautta sisäistä maailmaa ja eksistentiaalista kamppailua”, Hilli kertoo.
Kimmo Korhonen
