Viikonloppuna käyty Helsinki Lied -kilpailu kokosi yhteen 38 duoa eri puolilta Suomea. Kiinnostus viestii siitä, että lied elää, ja sen harrastus ja opiskelu on aktivoitunut musiikkioppilaitoksissa. Kilpailussa ei etsitty ääniä vaan laulajan ja pianistin välistä yhteistyötä ja runojen tulkintaa.
Helsinki Lied -kilpailu kokosi yhteen 38 duoa eri koulutusasteilta, musiikkiopistoista konservatorioihin, ammattikorkeakouluihin ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan. Se yllytti ohjelmiston valinnassa persoonallisuuteen, ja siinä se myös onnistui.
”Liediä harrastetaan nykyään enemmän kuin koskaan aiemmin: taidemuoto on kokenut uudenlaisen nousun. Liedissä on kyse paljon muustakin kuin yksittäisistä lauluista tai laulusarjoista, sillä duo pystyy koostamaan haluamansa tarinan. Siihen olemme yrittäneet kannustaa”, kertoo kilpailutoimikunnan jäsen Heikki Pellinen.
Hän opettaa Helsingin konservatoriossa liediä ja pianonsoittoa, ja liedin viimeaikainen nousu onkin pitkälle hänen ja muutaman muun pioneerityön ansiota. He ovat kiertäneet Suomea kokoamassa yhteen alan verkostoja ja pedagogista materiaalia, ja sen tuloksena liediä opetetaan jo useimmissa musiikkiopistoissa – jopa lapsille.
”Runous ei enää kuulu arkipäiväämme entisaikojen tavoin, mutta liedissä se on yhä mitä elinvoimaisin. Toivon, että upeiden kilpailutulkintojen myötä yhä useammalla herää kiinnostus runouteen – tulkita sitä myös itse.”
Helsinki Lied -kilpailun tuomariston muodostivat laulutaiteilijat Soile Isokoski (pj) ja Henk Neven sekä pianotaiteilijat Matti Hirvonen ja Pauliina Tukiainen. Arviointikriteereissä painottui taiteellinen kokonaisuus, joka syntyy laulajan ja pianistin välisestä yhteistyöstä.
Kilpailussa oli kaksi sarjaa: alle 25-vuotiaat sekä yli 25-vuotiaat ja musiikkiyliopistoissa opiskelevat. Nuorempienkin sarjassa kuultiin persoonallista runon yhdessä elämistä, ja mikä ettei – runojen sisältöhän on romanttisine tunteineen vahvasti nuoria koskettavaa.
Itse pääsin kuulemaan paikan päällä Helsingin konservatorion salissa vain vanhempien sarjan finaalin. Yleishuomiona sanoisin, että vaikka liedin intiimi ilmaisu onkin sisäistetty, tekstin artikuloimiseen ja ilmaisun perille viemiseen pitäisi koulutuksessa kiinnittää enemmän huomiota. Liedin ”pienuus” ei saa olla este antaa suurten tunteiden jyllätä.
Paikoin tuli se kuva, että etenkin laulajat varmaankin tunsivat sisällään paljonkin, mutta se ei vain välittynyt saliin saakka. Tässä kyse on tietenkin myös kokemuksesta, ja juuri sitä antamaan tällaiset kilpailut ovat tärkeitä. Ilahduttavaa oli huomata monen pianistin ymmärtäneen runollisen ilmaisun ja musiikillisen kommunikaation sangen hyvin. Kuva pianisteista pelkkinä soolovirtuositeetin tavoittelijoina on selvästikin mennen talven lumia.
Vanhempien sarjan ensimmäisen palkinnon saivat Sibelius-Akatemiassa opiskelevat sopraano Anna Ginström ja pianisti Dávid Szilasi. Ginströmillä on subrettimainen, lyyrisesti sädehtivä ääni, jota hän käytti taitavasti eri tyyleissä: Charles Ivesin kujeilevista tunnemuistoista (Very Pleasant, Rather Sad) Zoltan Kodalyn reippaisiin vetoihin ja Brahmsin ja Straussin romantiikkaan. Szilasi muunteli niinikään kosketustaan tyylien mukaisesti, ja duo oli hyvin samalla aaltopituudella.
Toisen palkinnon saivat niinikään Sibelius-Akatemiassa opiskelevat sopraano Emma Kajander ja pianisti Petja Ylärakkola. Straussin Ophelia-laulut tuntuivat vielä pihtien pitämiltä, mutta viimeistään Sebastian Fagerlundin Södergran-laulussa tekstin ilmaisu vapautui ja väkevöityi.
Kolmannen palkinnon saaneet Gabriel Kivivuori Sereno ja Kiia Nordlund koskettivat A-finalisteista itseäni eniten. Kivivuori Sereno artikuloi tekstiä esimerkillisen selvästi ja eläytyi joka lauluun rehellisellä avoimuudella, varioiden ääntään pehmeästä legatosta ja herkistä nyansseista miehekkäämpiin painotuksiin. Tekniikassa on vielä vähän vakiinnuttamisen paikkaa. Nordlund soitti kauniisti ja taipuisasti mutta olisi saanut mennä laulajansa ilmaisuun verevämmin mukaan.
Sopraano Ruusu-Maria Brousseau oli lavalla tyylikäs ilmestys – esiintymisen ryhtiin todella kannattaa hänen laillaan kiinnittää huomiota. Ilmaisu jäi hieman pidättyneeksi, mutta pianisti Joona Uusitalo kertoi tarinaa koskettimistolla sitäkin vivahteikkaammin. Kokonaisuus toimi.
Tenori Allan Rafaele Sääski on selvästikin monipuolinen muusikko, mikä kuului vaihtelevan ohjelman tyylitietoisesta tulkinnasta. Ääni oli vain dynaamiselta asteikoltaan vaimea – lieneekö tilapäistä. Ahti Alavillamo oli pianon ääressä A-finaalin vakuuttavimpia: hän todella laittoi runot soimaan.
Tässä vain muutamia esimerkkejä. Kummankin sarjan finaaliesitykset ovat kuultavilla Yle Areenassa. Kannattaa tutustua!
Harri Kuusisaari
Helsinki Lied -kilpailun tulokset:
A-sarja
I palkinto 6000 € ja konserttipalkinto Helsingin Konservatoriossa
Anna Ginström & Dávid Szilasi
II palkinto 4000 € ja konserttipalkinto Palmgren-konservatoriossa, Porissa
Emma Kajander & Petja Ylärakkola
III palkinto 2 000 € ja konserttipalkinto Tampereen konservatoriossa
Gabriel Kivivuori Sereno & Kiia Nordlund
B-sarja
I palkinto 4000 € ja konserttipalkinto Oulun konservatoriossa
Joonatan Pylkkönen & Vinha Rechardt
II palkinto 2000 € ja konserttipalkinto Turun konservatoriossa
Sampsa Lahti & Raisa Alasaarela
Jaettu III palkinto
500 € Zhangheyi Han & Mark Sulander
500 € Emma Karsten & Niina Hertteli
Soikoon! ry:n lahjoittama erikoispalkinto 1000 € parhaasta suomalaisen säveltäjän laulun esityksestä B-sarjan duolle Tuomas Pääkkönen & Maximilian Fagerlund Heino Kasken Katson virran kalvohon -teoksen esityksestä.
