Opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut esittävän taiteen ja museoiden valtionosuusrahoituksen vuodelle 2025. Tähän pottiin kohdistuvat yhteensä noin 7,9 miljoonan euron leikkaukset. Ne ovat pääsääntöisesti noin 5–12 prosenttia valtionosuuden määrästä. Ne purevat suhteellisesti eniten pienimpiin orkestereihin ja teattereihin.
Esittävälle taiteelle myönnetään lähes 95 miljoonaa euroa ja museoille yli 52 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Tästä musiikin osuus on 24,2 miljoonaa ja muun esittävän taiteen osuus 70,75 miljoonaa euroa.
Musiikin henkilötyövuosia on ensi vuonna yhteensä 1093 ja muun esittävän taiteen 2664, mikä merkitsee 62 henkilötyövuoden vähennystä musiikissa ja 112,5 henkilötyövuoden vähennystä muussa esittävässä taiteessa verrattuna vuoteen 2024.
Henkilötyövuosien yksikköhintoihin on tehty 3,4 prosentin indeksikorotus. Toisaalta lippuihin kohdistuu arvonlisäveron nousu neljällä prosentilla.
Hallituksen linjausten mukaisesti leikkauksia ei ole kohdennettu mm. lastenteattereille, lastenmusiikkitoimijoille, eikä kiertuetoimintaa harjoittaville tai vastaanottaville yksiköille.
Esittävän taiteen valtionosuuden piirissä jatkavat musiikin alalta 13 sinfoniaorkesteria, 14 kamari- ja runko-orkesteria, joista kaksi keskittyy barokkimusiikkiin, sekä kaksi viihdeorkesteria. Lisäksi valtionosuutta saa yksi lastenmusiikkiorkesteri, yksi kansanmusiikkiyhtye, yksi kamarikuoro sekä yksi jazzyhtye/tuotantoalusta. Ainoana uutena toimijana Uutena toimijana valtionosuuden piiriin hyväksyttiin Greta Tuotanto Oy, joka tuottaa ympärivuotisesti musiikkiteatteri- ja oopperaesityksiä. Esimerkiksi Tampereen ooppera ei hakemukselleen vastakaikua saanut.
Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkestereihin kohdistuvat yhteensä yli 1,2 miljoonan euron leikkaukset. Suurimmat prosentuaaliset leikkaukset, noin 8 prosenttia, kohdistuvat Kemin ja Savonlinnan orkestereihin. Yhdistyksen kannanoton mukaan leikkaukset aiheuttavat väistämättä muutoksia orkestereiden toimintaan heikentäen yleisöjen osallisuutta, orkesterien saavutettavuutta ja samalla niiden kotipaikkakuntien elinvoimaa.
”Leikkaukset kohdistuvat ennen kaikkea orkestereiden sisältöbudjetteihin ja näkyvät siten ohjelmistoissa, konserttimäärissä sekä erikoistuotannoissa. Supistukset vievät freelance-muusikoilta ja muilta taiteilijoilta työllistymismahdollisuuksia. Leikkaukset aiheuttavat myös paineita lippujen hintoihin, mikä heikentää konserttien sosioekonomista saavutettavuutta. Maksuttomien ja vähätuottoisten tapahtumien, kuten lasten- ja palvelutalokonserttien, järjestäminen voi käydä taloudellisesti kestämättömäksi”, Suosio sanoo kannanotossaan.
Ennakkotietojen mukaan vuoteen 2025 kohdistuvat leikkaukset ovat vasta alkua, ja hallitus on suunnitellut lisää leikkauksia vuodeksi 2026.