J. S. Bachin musiikista tehdyt sovitukset ovat harmonikansoittajien perusohjelmistoa, mutta Janne Valkeajoki on sitä mieltä, että Jean-Philippe Rameaun musiikki sopii soittimelle vielä paremmin, ja toteutti pitkäaikaisen unelmansa säveltäjän cembalosarjojen levyttämisestä. Haastetta niissä riittää, sillä alkuperäisteokset perustuvat pitkälle cembalon herkästi värähtelevän soinnin ja runsaiden korukuvioiden kaunopuheiseen jatkumoon, jota ei harmonikan äänentuottotavalla tietenkään voi matkia. Valkeajoki onkin tarttunut toimeen omista lähtökohdistaan. Hän käyttää modernin konserttiharmonikan ilmaisumahdollisuuksia rikkaasti eikä karta krouvimpiakaan sävyjä. Sehän käy, sillä Rameaun musiikilla on […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
