Kuhmon Kamarimusiikin monivuotinen vieras Danel-kvartetti voitti International Classical Music Awards -palkinnon kamarimusiikkisarjassa Dmitri Shostakovitshin jousikvartettojen kokonaislevytyksellä. Yhtyeen romanialaista alttoviulistia Vlad Bogdănașia haastatteli Ariadna Ene-Iliescu Radio Romania Muzicalista, joka on Rondon tapaan ICMA:n jäsen.
AE: Onnea Danel-kvartetti ICMA-palkinnosta. Mistä voit kertoa Shostakovitsh-levystänne ja sen teosta?
VB: Mielestäni on tärkeää nähdä tämä sykli Shostakovitshin parhaana elämäkertana. Hänen kvartettonsa ovat tiiviisti sidoksissa hänen henkilökohtaiseen elämäänsä, ja siinä voi nähdä omistuksia hänen läheisille ihmisille – ystäville, muusikoille, säveltäjille ja hänen vaimoilleen. Ensimmäinen kvartetto kirjoitettiin hänen poikansa Maximin syntymän aikoihin. Shostakovitsh halusi kirjoittaa 24 kvartettoa, mutta kirjoitti vain 15. Silti voimme ihmetellä, mitä olisi voinut tulla 15. kvarteton jälkeen, mikä tuntuu sielunmessulta hänelle itselleen. Tämä sykli kestää syntymästä kuolemaan. Se on kompakti kokonaisuus, joka kertoo intensiivisen tarinan.
AE: Kvartetoista suosituin on kahdeksas, c-mollissa. Mistä se johtuu?
VB: Luulen, että se johtuu sen rakenteesta – viisi osaa ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Säveltäjä kirjoitti sen Dresdenin lähellä Goharischissa, ja meillä oli kunnia esittää ja harjoitella se siellä järjestetyllä Shostakovitsh-festivaalilla. Teosta soittavat monet erilaiset yhtyeet. On Barshain sovitus jousiorkesterille, mutta olen kuullut sen myös saksofonikvartetin, puhallinkvintetin ja jopa heavy metal -kitaristien esittämänä. Se on universaalia musiikkia, jota on helppo arvostaa, koska se on lyhyt ja helposti lähestyttävä – vain 22 minuuttia pitkä. Se on erittäin rehellinen teos, jossa Shostakovitsh käyttää teemoja muista teoksistaan. Hän sanoi: ”En tiedä, omistaako kukaan minulle teoksen, mutta kirjoitan tämän itselleni.” Teoksen mottoaihe on johdettu hänen nimikirjaimistaan, ja sillä on erityinen paikka Shostakovitshin elämässä ja musiikin ystävien sydämissä.
AE: Olette tehneet tiivistä yhteistyötä Borodin-kvartetin sellistin Valentin Berlinskyn kanssa, joka tunsi läheisesti Shostakovitshin. Mitä olette oppineet Borodin-kvartetilta?
VB: Borodin-kvartetilla oli vaikuttava tekniikka, erittäin tarkka, määritelty soundi ja uskomaton intonaatio. Nämä sopivat täydellisesti Shostakovitshin musiikkiin. Kvartetin jäsenet työskentelivät tiiviisti Shostakovitshin kanssa, joten hän hyväksyi monet heidän ratkaisuistaan. Mainitsen esimerkiksi sointurakenteen. Musiikissa on monia urkupisteitä, joiden yllä yksi tai kaksi soitinta kantaa teemaa. Yritämme tuottaa niissä hyvin keskitetyn soinnin, joka on kuin uruissa tai kirkkokuorossa. Toinen asia on enemmän anekdootti. Sanotaan, että Shostakovitsh piti sinisestä valosta, kynttilän liekin ympärillä olevasta hehkusta, joten Borodin-kvartetti kehitti ”kynttilän vibraton”, hieman leveämmän ja ainutlaatuisen vibraton, jota käytämme joissakin kohdissa.
AE: Danel-kvartetti on levyttänyt myös Shostakovitshin läheisen ystävän Mieczysław Weinbergin jousikvartettoja. Sanotaan, että säveltäjät vaikuttivat toisiinsa. Miten näet heidän musiikkinsa välisen suhteen?
VB: Itse asiassa Berlinsky sanoi ensimmäisenä: nyt kun työskentelette Shostakovitshin kvartettojen parissa, teidän täytyy tutustua myös Weinbergin 17 kvartettoon. Aluksi tulkintoihimme vaikutti luonnollisesti työmme Shostakovitshin parissa mutta huomasimme nopeasti, että Weinbergillä on ainutlaatuinen ääni. Joku vertasi heidän suhdettaan Beethoveniin ja Schubertiin: Beethoven iskee voimalla, kun taas Schubert yrittää tehdä niin, mutta vaikutus ei ole sama. Beethovenilla on Shostakovitšin tavoin vahva muototaju, jota on helppo seurata, kun taas Weinbergillä on Schubertin tavoin abstraktimpia rakenteita. Puhutaan Schubertin jumalallisesta kestosta, joka kuvaa hänen kykyään viipyä ilmapiirissä. Tunnen jotain samanlaista lämpöä Weinbergisssa.
AE: Mitkä alttoviulistit ovat inspiroineet sinua urasi aikana?
VB: Nuorena kuuntelin paljon Juri Bashmetia, mutta eniten minua inspiroivat alttoviulistit olivat kvartettomuusikot – kuten Dmitri Shebalin Borodin-kvartetista ja Enescu-kvartetissa soittaneet muusikot. Vladimir Mendelssohn oli mentorini, ja hänen ansiostaan olen nyt osa Danel-kvartettia, kun hän esitteli minut kollegoilleni. Kaikilla näillä oli hyvin erilainen tyyli ja. Ne pysyvät inspiraationani, ja kannan niitä aina mukanani.
AE: Keitä muita säveltäjiä on, joihin olet kiintynyt?
VB: Kaksi säveltäjää, joita ihailen syvästi, ovat Brahms ja Enescu. En tiedä johtuuko siitä, että synnyin Enescun tapaan Romaniassa ja kasvoin Pariisissa, mutta tunnen erityisen yhteyden hänen musiikkiinsa. Olen ollut onnekas saadessani esittää hänen oktettinsa, kvintettinsä ja muita kamariteoksia, vaikka minulla ei ole ollut mahdollisuutta soittaa hänen orkesteriteoksiaan. Siinä on aina kotiinpaluun tunnetta – varsinkin, jos niitä saa soittaa romanialaiselle yleisölle.
