Antonio Vivaldi oli koulutukseltaan pappi, mikä ei aina tunnu ilmeiseltä hänen reipasta ja kirkasväristä kirkkomusiikkiaan kuunnellessa. Mutta lähemmin kuunneltuna teoksista välittyvä eloisa ja taiturillinen näkemys vakuuttaa hengellisellä optimismillaan. Sitä julistaa esimerkiksi alton, tenorin ja basson konsertoivina tertsettoina etenevä Confitebor tibi Domine RV 595 (”Minä tunnustan Sinut Herraksi”). Magnificat RV 611 on Vivaldin neljäs ja viimeinen versio tunnetusta g-molli-teoksesta, jossa soolot on omistettu Pietàn tyttökoulun nimetyille solisteille. Giulio Prandi ja Ghislieri-kuoro ja orkesteri edustavat tuoreinta […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
