
Tänä syksynä lukijat saattoivat tutustua Alma Mahleriin os. Schindleriin Hanna Weseliuksen romaanin Alma! päähenkilönä. Alma Maria Mahler-Werfelin värikäs elämä on ollut aiheena useissa elokuvissa ja draamoissa, eikä ihme: hänen asemansa aikansa kulttuurielämän ytimessä keräilemässä suhteita ja avioliittoja keskeisten taidevaikuttajien kanssa on kutkuttava. Taide- ja miesseikkailut ovat hyvää tarina-ainesta ja mahdollistavat myös naisen aseman pohtimisen. Alman musiikkia ei silti kannata unohtaa. Gustav Mahler asetti avioliiton ehdoksi, että vaimo luopui sävellyshaluista – perheeseen mahtui vain yksi taiteilija – mutta kun liiton ongelmat alkoivat, Gustav katui ja ryhtyi edistämään Alman laulusävellysten asemaa. Mitä Alma olisikaan luonut ilman esteitä? Hän aloitti säveltämisen jo lapsena ja opiskeli ennen naimisiinmenoaan Josef Laborin ja Zemlinskyn johdolla luoden laajan laulutuotannon, josta jälkipolville on säilynyt vain 17 liediä. Hän työsti myös soitinmusiikkia ja valmisteli oopperaa. Lilli Paasikivi on 2000-luvun alussa levyttänyt Alma Mahlerin laulut kokonaisuudessaan Tampere Filharmonian kanssa Jorma Panulan orkesterisovituksina.
Tapiola Sinfoniettan solistina laulanut Virpi Räisänen yhdisti Gustav Mahlerin Vaeltavan kisällin lauluja (1885) Alma Mahlerin vuonna 1911 julkaistuun viiden laulun sarjaan. ”] Molemmat teokset edustavat tekijöidensä nuoruudenaikaa, ja sakea myöhäisromanttinen tyyli kätkee sisälleen kimpuittain tunnejännitteitä. Räisäsen mezzosopraano on poikkeuksellisen ilmaisuvoimainen instrumentti: vaikka se ei ole kovinkaan kantava, siinä on kihisevää voimaa niin keskirekisterin syvyydessä kuin unelmoivan kevyissä ja hallituissa huippuäänissä. Kuten jo Mahlerin ympärille kiertyvästä, neljä vuotta sitten julkaistusta ensilevystä saattoi huomata, Räisäsen tekstiä väkevästi tulkitseva laulutapa sopii erinomaisesti intiimiin myöhäisromantiikkaan. Mahlereiden lauluihin hän toi tummaa, tyyliteltyä koristeellisuutta. Liioitellutkin sävyt olivat paikallaan. Räisäsellä oli kuitenkin yllättävän suuria vaikeuksia saada äänensä kuulumaan, ja hän puski matalaa aluetta epäluonnollisesti. Näin laulujen ääriviivat jäivät paikoin katkonaisiksi.
Vaeltavan kisällin lauluja kuultiin nyt Schönbergin kamariyhtyesovituksena. Sen pistemäinen, minimalistinen tunnelma ei yrittänytkään jäljitellä suuren orkesterin massoja, jolloin laulujen itumaisuus korostui: viittaukset Winterreiseen sekä kahden laulun merkitys Mahlerin ensimmäisen sinfonian raaka-aineena kasvattavat nämä onnettoman rakkauden vinjetit ulos kehyksistään.
Kapellimestariuteen suhtauduttiin konsertissa rennosti. Janne Nisonen johti Vaeltavan kisällin laulut, jonka kamariyhtyeessä illan vieras Gordan Nicolić toimi ensiviulistina. Nisonen siirtyi viulupulttiin, ja Nicolić johti kevyellä otteella Alma Mahlerin laulut, jotka esitettiin Joakim Unanderin uudehkona, viehkeänä orkesterisovituksena. Eri runoilijoiden teksteihin Heinesta Rilkeen sävelletyt laulut tihkuivat yönäkymien ja puutarhakuvien salatasoja ja tunteiden moniulotteisuutta: niissä oli symbolistista sadunomaisuutta, arvoituksellisuutta sekä aforisminomaisia, leimuavia kiteytyksiä. Räisänen heittäytyi vapautuneesti sanamaalailuun. Välillä orkesteri alleviivasi laulujen hienovaraisia sävyjä turhan voimakkaasti ulospäin, mutta kokonaisuudessaan Tapiola Sinfonietta musisoi ihastuttavasti säädellen värisävyjä ja leijuvia tempoja yhdessä.
Ilman johtajaa esitetty Mozartin Haffner-serenadi soi letkeän orgaanisena. Teoksen tarmokkaasti liidannut Nicolić nousi keskivaiheilla soittamaan konsertoivan viuluosuuden, jonka esitti serenadin mutkattomaan sävyyn sopivan vähäeleisesti. Nicolićin epätarkka vibrato teki etenkin hitaammista osista hapuilevan kuuloisia. Laajamittaisen ja toisteisen, pikemminkin puistokonserttiin tai illallisille kuin konserttisaliin sopivan serenadin tuominen ohjelmaan ei tuntunut aivan perustellulta. Mahlereiden ajan musiikki olisi viimeistellyt kokonaisuuden hienolla tavalla.
Auli Särkiö
Tapiolasali 23.9. klo 19
Tapiola Sinfonietta
Gordon Nicolić, viulisti-johtaja
Virpi Räisänen, mezzosopraano
Janne Nisonen, kapellimestari
G. Mahler, A. Mahler, Mozart