Striimi ja live – kuin yö ja päivä

  Vuoden takaisen koronakevään digiloikka on jäänyt Suomen taidelaitoksiin vain osittain: suuret toimijat striimaavat, mutta pienemmillä resurssit tai into eivät riitä. Sen ymmärtää, sillä laadukkaasti tehty striimaus vaatii paljon, sekä teknisesti että näkemyksellisesti. Hyvän esimerkin sen problematiikasta tarjosi Kansallisbaletin uusi Joutsenlampi. Etänä Ylen kautta tarjotussa ensi-illassa 29.1. oli ongelmia. Ääni soi paikoitellen kuin vanhasta rätisevästä putkiradiosta, eivätkä väri- ja valomaailma päässeet oikeuksiinsa. Sen jälkeen musiikki miksattiin ja värit käsiteltiin jälkikäteen uudelleen. Se auttoi, mutta toteutukselliset […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
Edellinen artikkeliLapin maisemien musiikkia
Seuraava artikkeliPohjoisen ääni kantaa