Arvio: Soittimien laulu avasi Klang-kauden
Nykytaide on tutkimusprojekti. Tämän vuoden ensimmäisessä Klang-konsertissa musiikki kysyi perustavia kysymyksiä: mitä on musiikin ulkopuolella, ja voiko musiikki ilmaista sitä? Lotta Wennäkosken ja Riikka Talvitien teoksista välittyi usko siihen, ettei sävellys ole suljettu objekti vaan osa monitasoisempaa kokonaisuutta, johon myös menneisyys kuuluu. Molemmat laajoille yhtyeille sävelletyt teokset ponnistivat liikkeelle laulun ajatuksesta. WennäkoskenNosztalgiaim (2007) eli Minun nostalgiani käsitteli unkarinkielisen otsikkonsa mukaisesti säveltäjän omakohtaista suhdetta unkarilaiseen kansanmusiikkiin, johon hän hurmaantui opiskellessaan nuorena Budapestissa. Kolmiosaisen sävellyksen […]
Arvio: Viulu antoi äänen sorretuille naisille
Radion sinfoniaorkesterin painava vuodenavaus tuntui julistavan, että musiikki voi ja sen pitää olla yhteiskunnallisesti läsnä vaikeina aikoina. Musiikki ei ole todellisuuspakoa. Shostakovitshin viides sinfonia antoi äänen Stalinin terrorin keskellä elävien ihmisten tunteille. John Adamsin viime vuonna valmistunut laajamuotoinen viulusinfonia Scheherazade.2 on puolestaan kunnianosoitus sorron keskellä eläville naisille. Sen tavoitteena on kääntää katse naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, joka on edelleen maailman laajamittaisin ihmisoikeusongelma: ”Mielestäni ei ole mitään juhlittavaa siinä, että nainen säilyy elossa vain, koska hän pystyy […]
Lappeenrannan laulukilpailu: Varmatasoinen finaali
Laulajien kokonaisosaamisen taso ilahdutti, kun finaalissa kuultiin korkean luokan tulkintoja. 18. Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen voittajat valittiin eilisessä loppukilpailussa. Tällä kertaa naisten sarjan ensimmäisen sijan vei sopraanoääni, kun taas kilpailun mezzosopraanot jakoivat toisen sijan. Miesten sarjassa kaikki kolme palkintoa jaettiin ja laulajat saivat myös liudan erikoispalkintoja eri tahoilta. Tuomariston puheenjohtaja Raimo Sirkiä kehui kilpailun kokonaistasoa ilahduttavan hyväksi ja nosti positiivisissa kommenteissaan esiin etenkin miesäänien laajentuneen rintaman. Juryn muina jäseninä tuomaroivat oopperalaulajat Soile Isokoski, Tuija Knihtilä, […]
Lappeenrannan laulukilpailu: Liedien semifinaali
3. ja 4. tammikuuta järjestettyjä välieriä pitivät hallussaan etenkin mezzosopraanot ja baritonit. 18. valtakunnallinen Lappeenrannan laulukilpailu esittelee jälleen liudan nuoria laulajalupauksia. Jury valitsi kilpailun viidentoista semifinalistin joukosta yhdeksän loppiaisena 6. tammikuuta klo 18 alkavaan loppukilpailuun. Finaalissa kuullaan ooppera-aarioita Tibor Bogányin johtaman Lappeenrannan kaupunginorkesterin säestämänä. Välierässä osallistujien oli määrä esittää erityylisistä lauluista muodostuva kokonaisuus, jonka lauluista vähintään yksi täytyi olla Brahmsin, Loewen, Mendelssohnin, Schubertin tai Schumannin lied. Lisäksi ohjelmassa täytyi olla vähintään yksi Hugo Wolfin lied […]
Arvio: Riekkumista rotkon reunalla
”Miksi ihmisiä pitää huijata noin typerillä huhuilla”, kysyy pietarilainen herrasmies, kun kollegioasessori Kovalijovin omille teilleen paennutta nenää ei löydykään Kesäpuutahrasta, vaikka väki on joukkohysterian vallassa rynnännyt sinne sitä katsomaan. Tässä yksi lukemattomista Shostakovitshin Nenä-oopperan repliikeistä, joista voisi vääntää vaikka mitä ajankohtaista. Gogolin kertomukseen perustuva teksti pursuaa piikkejä aikansa neuvostoyhteiskuntaan: poliisivaltaan, korruptioon, teollistumisen ajan vieraantumiseen ja identiteettikriisiin. Kenelle vain voi tapahtua mitä tahansa. Shostakovitsh oli 22-vuotinaana suurlupauksena voimiensa tunnossa, ja Nenä on villissä vimmassaan hänen radikaaleimpia […]
Arvio: Storgårdsin uljaat jäähyväiset
John Storgårds voi jättää ylikapellimestarin pestinsä tyytyväisenä: vuoden 2008 jälkeen ja etenkin viime vuosina Helsingin kaupunginorkesteri on monipuolistunut ja terävöitynyt menettämättä silti väkevää ominaissointiaan. Piristynyt ohjelmasuunnittelu sekä vuosi sitten alkanut, nyt myös uusiin nettisivuihin jatkunut visuaalisen ilmeen uudistus on viimeistellyt orkesterin trimmautumisen yhä kiinnostavammaksi. Susanna Mälkki saa orkesterin syksyllä huomaansa lupaavassa tilanteessa. ”] ”Jontten” lähtöä juhlittiin koskettavasti (ja tyylikkäästi ilman väliaikaa) Mahlerin seitsemännellä sinfonialla, joka orkestraalisessa haastavuudessaan ja äärimmäisyydessään oli oivallinen valinta jäähyväiskonserttiin: kontrastien paljouden, […]
Arvio: Joulubaletti päivitettiin nykytanssin keinoin
Baletti kuuluu jouluun. Perheenä mennään katsomaan Pähkinänsärkijää, Joutsenlampea tai vaikkaLumikuningatarta. Voisiko jokin muu kuin idealisoitu sadun lumo olla syy viedä lapsi balettiin? Voiko klasikkobaletti olla relevantti? Tällaisia kysymyksiä ei Suomessa useinkaan esitetä, mutta Taideyliopiston opiskelijoita ne askarruttivat. Vastauksena syntyi uusi, 5.–9. luokkalaisille suunnattu versio Tshaikovskin Pähkinänsärkijästä, jonka taideopiskelijoiden tiimi toteutti yhdessä Nurmijärven Tanssiopiston 13–16-vuotiaiden tanssijoiden kanssa. Klassisen baletin perinteisyyden säilyttämiseen vedotaan usein juuri lapsikatsojilla, mutta minkälaisen kuvan nostalgisointi antaa tästä taidemuodosta ja klassisesta musiikista? Pähkinänsärkijä 2.0:n tavoitteena […]
Arvio: HKO järjesti hienot synttärit
Helsingin kaupunginorkesteri näytti Sibeliuksen juhlakonsertissaan paikkansa maan perinteikkäämpänä säveltäjän tulkkina. Ylikapellimestarikauttaan lopetteleva John Storgårds (tämä oli sen toiseksi viimeinen konsertti) loi latautuneen juhlatunnelman, joka huipentui seitsemännen sinfonian esitykseen. Siinä HKO:n muheva sointi kukki rikkaimmillaan. Storgårds loi teoksesta yhden intensiivisen kaaren, jossa silti yksityiskohdilla oli tilaa elää. Kun todistellaan Sibeliuksen rakenteiden loogisuutta ja balansoidaan joka yksityiskohta kuin jotain antiikkiesinettä puunaten, siinä tulee helposti pingottunut vaikutelma. Siitä on ollut nyt tietoakaan – musisointi oli myös vapautuneen […]
Arvio: Suomalainen minimalismi ammentaa luonnosta
Defunensemblen tuore julkaisu define function on muhkea tuplalevyllinen kansainvälistä ja kotimaista elektroakustista nykymusiikkia ja kattava kierros yhtyeen omimpaan ohjelmistoon. Eilinen levyjulkistamiskonsertti ei kuitenkaan esitellyt levyn sisältöä vaan juhlisti tapausta kahdella klassikolla: Kimmo Kuokkalan (s. 1973) teos O (2011) on muodostunut yhtyeen bravuuriksi maailmalla, kun taas Philip Glassin minimalismihitti Music in Fifths, joka ei sinällään kuulu yhtyeen perusruokavalioon, soi nyt defunensemblen näköisenä ja kuuloisena tulkintana. Hypnoottinen, minimalistinen estetiikka sitoi konserttia, jota yleisö seurasi intiimissä piirissä […]
Sibelius-viulukilpailu: Finaalivaihe on alkanut
Jean Sibelius -viulukilpailun kolmen illan finaalivaihe käynnistyi eilen maanantaina jännittävissä tunnelmissa. Suomalaisyleisön kannalta merkittävää tietysti oli, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1975 finaaliin ei päässyt yhtäkään suomalaista. Sara Etelävuori ja Pekko Pulakka onnistuivat hienosti – etenkin Etelävuoren Mendelssohn-sonaatti oli välierän parhaimmistoa – mutta kilpailun erittäin korkea taso tuli vastaan. Monet huiput karsiutuivat, ja varsinkin Kerson Leongin ja Diana Tishchenkon putoaminen nostatti aiheellisen äläkän. Hienoa kuitenkin on, että kuuden finalistin joukko koostuu hyvin erilaisista soittajista. […]
Sibelius-viulukilpailu: Tosimuusikon käsissä taiturointikin on taidetta
Välierä on nimensä mukaisesti välivaihe: haasteena on kasata itsensä ensimmäisen rutistuksen jälkeen ja tehdä jälleen parhaansa, tai vielä vähän enemmän. Kansainvälisen Jean Sibelius-viulukilpailun alkueristä selviytyneiden 20 kilpailijan joukossa joistakin aisti jännitteen herpaantumisen, yliyrittämisenkin, sen sijaan toiset pääsivät kunnolla vauhtiin, kun alkuerästä siirryttiin aidon resitaalityyppiseen kokonaisuuteen, jossa omaa taiteilijatemperamenttiaan saattoi tuoda kunnolla esiin. Taiteellisten kokonaisuuksien taju tulee erityisesti esiin välierän sydämessä, sonaatissa. Vain harvat olivat valinneet Beethovenia tai Brahmsia, sen sijaan 1900-luvun sonaatit hallitsivat. Suosituin valinta […]
Arvio: Kriikku on nykymusiikin sanansaattaja
Kari Kriikku keräsi vähän aikaa sitten suitsutusta kansainvälisellä kiertueellaan Kimmo Hakolan klarinettikonserton (2001) solistina. Hiljattain hän esitti Lontoossa myös Unsuk Chinin konserton, joka on kiertänyt konserttitaloja kantaesityksensä (2014) jälkeen vilkkaasti ja noussut suoranaiseksi hitiksi. Eilen kuultiin teoksen odotettu Suomen ensiesitys Radion sinfoniaorkesterin konsertissa. Kriikku on nykymusiikin lähetti, joka villiinnyttää saleja maailmalla ja osoittaa, että uusin musiikki voi olla koskettavaa ja mukaansatempaavaa. Kriikulle sävelletyissä konsertoissa kuuluu elimellisenä osana solistipersoonan lennokas ilma-akrobatia, klarinetin olomuotojen suvereeni hallinta ja haaveileva […]
