maanantai kesäkuu 17. 2024
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Liity sinäkin mukaan RONDON KAUPPA valikon kautta!

Gergijevin vastaisku

Valeri Gergijevin kausi Lontoon sinfoniaorkesteri (LSO) ylikapellimestarina päättyi lokakuussa viimeisiin konsertteihin. Lontoon lehdissä virisi keskustelu Gergijevin kauden saldosta, ja mukana oli paljon kriittisiä äänenpainoja. Eikä kyse ollut vain Gergijevin Putin-ystävyydestä. Moni kriitikko muistutti, ettei kiireinen maestro ole ehtinyt tai viitsinyt harjoittaa orkesteria aina kovinkaan perusteellisesti. John Allison summasi The Telegraphissa, että LSO:n taso on tippunut sitten Sir Colin Davisin päivien. Andrew Clements valitti The Guardianissa, että Gergijev ei ole sitoutunut Lontooseen tarpeeksi ja että LSO:n […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Tutkimusmatka miehen mieleen

Aikansa suosituin oopperasäveltäjä Giacomo Meyerbeer odottaa uudelleen löytämistään. Nyt säveltäjän synnyinkaupunki Berliini yrittää profiloitua asiassa. Hänen viimeinen oopperansa Vasco da Gama vyöryttää kipeitä kysymyksiä erilaisuuden kohtaamisesta, kolonialismista ja länsimaisen miehen motiiveista, mutta kuinka se pitäisi tuoda lavalle? Historia on julma makutuomari, mutta silti aikansa oopperaelämän valtiaan Giacomo Meyerbeerin (1791–1864) putoamista lähes kokonaan ulos kaanonista on vaikea ymmärtää. Onhan hänen musiikissaan melodista vetovoimaa, ja draamat käsittelevät polttavia poliittisia aiheita. Ehkä koko grand operán perinteessä olisi uudelleenarvioimisen […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Arvio: HKK:n juhla toi valoa kaamokseen

Karu luonto puhuttelee nykysäveltäjää: tunturi, revontulet tai saaristo vilahtelevat yhä useammin suomalaisten nykyteosten taustoissa. Kanadalais-suomalainen Matthew Whittall on tullut tunnetuksi luontoaiheisista teoksistaan sekä eri tyylien pelkistettyyn synteesiin pyrkivästä, avarasta musiikillisesta ilmaisustaan. Tapiola Sinfoniettan ja Helsingin kamarikuoron eilen kantaesittämässä teoksessa The return of light säveltäjä vei mainitut elementit erityisen pitkälle: naparetkeilijä Julius von Payerin (1841–1915) kuvaus pohjoisen kevättalven ensimmäisestä auringonnoususta on toiminut kimmokkeena kuoro-orkesteri-runoelmalle, joka reaaliaikaisesti vierittää esiin kaamoksen ja valon kohtaamisen yhtenä laakeana, hitaana pintana. […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Arvio: Luuttumafian ytimessä

Elisabetin hovin aikana musiikki kuvasti, miten asiat todella ovat. 1500-luvulla keskeistä musiikkioppia olivat edelleen Boëthiuksen suorastaan klassiset ajatukset taivaankappaleiden musiikillisesta harmoniasta. Instrumentaalimusiikin kalpea jäljitelmä ylimmästä harmoniatasosta ei ollut mikään turha: Elisabetin valtaan sekä omaan musisointipuuhaan sopi saarivaltakunnan omintakeinen luuttumusiikki. Hopkinson Smith osoittautui BRQ Vantaa Festivalin sooloresitaalissa laatuvieraaksi. Hän näytti pitkän uransa aikana kertyneestä osaamisesta yhden kiinteän teemakokonaisuuden. Smithin urakointi varhaisten näppäilysoitinten ja Bach-materiaalin levyttäjänä tunnetaan parhaiten. Konkarin nykyinen asemapaikka Sveitsissä, korkeakoulu Schola Cantorum Basiliensis, valittiin juuri Euroopan vanhan musiikin verkosto […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Arvio: Ainolan sylissä muskeli oli biitissä

  Ei ole mikään vääryys, että Aino Sibeliuksen roolista ja valtavasta velvollisuudentunnosta puhutaan etenkin tänä vuonna. Meidän Festivaali 2015 tekee nyky-Suomessa eksoottiselta tuntuvasta naisesta suursankarittaren. Kiehtovassa ohjelmassa keskiviikko pisti tapahtuman teeman feromonietäisyydelle. Näyttelijä Mirjami Heikkisen ja viola da gamban soittaja Mikko Perkolan musiikillinen rakkausdialogi oli pohjavireeltään rauhallinen avaus Tuusulan taistelukoulun liikuntasaliin tehdylle Ainola Alive -esitystilalle. L. Onervan runojen sekä Ainon ja Jannen kirjeenvaihdosta koostettu esitys pistäytyi kuitenkin monissa puolisona olemisen tunnelmissa. Sibelius-juhlavuodesta tuttua viinin jumalten höyryä, ”keinotekoisen inspirazioonin” varjoa ja Ainon huolta tuli […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Arvio: Alussa olivat kohina ja sana

Näyttää siltä, että monenlainen fundamentalismi on kokenut tässä maailmassa arvovaltatappion. 1950-luvulla juuri sävellysopintonsa suorittanut Bengt Johansson (1914–1989) aloitti Yleisradiossa äänitarkkailijana ja oli monin tavoin altis kuulemaan ajan säveltaiteen uutuusvirtauksia. Hänen säveltämänsä Suomen ensimmäinen elektroninen teos Kolme elektronista etydiä (1960) jäi Johanssonin uran kannalta pienemmäksi seikaksi kuin se asema, johon tuo saavutus on asetettu genren historiakerronnassa. On erehdys luulla pioneerihahmoa sarjallisuusänkyräksi ja äänisynteesivelhoksi, vaikka hän tiesi ja kirjoitti asioista. Ilmaisullinen fundamentalismi oli läntisessä Keski-Euroopassa ehtinyt kuolla jo ennen ”Benkun” nyttemmin […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Arvio: Uusinta Ensemble kiehnäsi ja palasi ruotuun

Musica Nova -festivaalin teema ”dialogues – vuoropuheluita” kohdisti Uusinta Ensemblen konsertissa mielen vaivattomasti nykymusiikin ja nyt koetun esityspaikan hengen yhteiseloon. Vaikka Ritarihuoneen vaakunoista ja ylevyydestä on puhuttu paljon ennenkin, ne olivat hauskasti ristiriidassa uusimman musiikin kanssa. Ensiksi on kerrottava, että oma kokemukseni kärsi liian kaukaa soittajista valitun istumapaikan takia.  Esityksen intensiteetti ei aivan välittynyt. Tilaan kokoontui kuitenkin mukavan suuri joukko kuulijoita ottamaan musiikin kommenttia vastaan. Yleisö saikin tuhdin repliikin, jossa oli myös paljon vaihtelevuutta sekä […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

KRITIIKIT