Naisten tunteita ja myyttien pyörrettä
Helsingin oopperakesän kantaesityksiä Tove J ja Medusa yhdistää pienimuotoisuus: ne kestävät tunnin ja työllistävät montussa vain pienen kamariyhtyeen. Luonteeltaan ne ovat kuitenkin vastakkaisia, edellinen on perinteinen henkilökuva ja jälkimmäinen kokeellinen monitaideteos. Osaavan dramaturgin avusta molemmat olisivat hyötyneet. Heta Ahon säveltämä ja Mirva Koivukankaan kirjoittama Tove J lähtee kiinnostavasta asetelmasta, Tove Janssonin, Tuulikki Pietilän ja Vivica Bandlerin välisestä mustasukkaisuusdraamasta. Kahden edellisen suhde alkaa kukoistaa, ja Toven ja Vivican mennyt suhde on vielä jälkimainingeissa. Käsittelytapa on […]
Barokki ja Mozart juhlivat Salzburgissa
Salzburgin festivaalien tämänvuotinen myytit-teema vei ikiaikaisten ja samalla ajankohtaisten kysymysten äärelle. Suurimman vaikutuksen tekivät silti suuret muusikkopersoonat kuten Cecilia Bartoli ja Teodor Currentzis. Onko ooppera oikea media yhteiskunnallisen realismin käsittelyyn? Cecilia Bartoli on erityinen tapaus aikamme laulajatähtien joukossa. Kenellä muulla on oma orkesteri, oma festivaali ja oma levymerkki sekä mahdollisuus tehdä kompromissittomia juttuja kenen kanssa haluaa ja riippumatta suurten oopperatalojen politiikasta? Bartoli perehtyy musiikkitieteilijä-puolisonsa kanssa jokaiseen projektiinsa perusteellisesti, mikä myös näkyy ja kuuluu. […]
Tiensuun uutuuskonsertto näytti, että nykymusiikki voi olla hauskaa olematta banaalia
Arvio: Radion sinfoniaorkesteri 11.1. Musiikkitalossa. John Storgårds, kapellimestari; Darren Acosta, pasuuna. Radion sinfoniaorkesteri käynnisti kevätkautensa John Storgårdsin kapellimestarivierailulla perjantaina 11. tammikuuta, esitellen kahtakin kauden kantavaa linjaa. Tapansa mukaisesti orkesteri soittaa paljon nykymusiikkia ja tilaa kotimaisilta säveltäjiltä teoksia; lisäksi Béla Bartókin musiikki on ollut viime vuosina orkesterille läheistä – keväällä kuullaan myöhemmin vielä sekä alttoviulukonsertto että kolmas pianokonsertto. Illan avasi Joseph Haydnin kuuluisalla Lontoon-kaudella sävelletty Sinfonia nro 96, lisänimeltään ”Ihme”. Hienon vähäeleinen, melodian juhlaa oleva hidas […]
RSO:n itsenäisyyspäivän konsertista välittyi optimistinen musiikillinen r(a)ikkaus
Arvio: Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Helsingin Musiikkitalossa 6.12.2018. Hannu Lintu, kapellimestari; Johanna Rusanen-Kartano, sopraano; Ville Rusanen, baritoni; Musiikkitalon kuoro, valm. Jani Sivén. Mitä olisikaan itsenäisyyspäivä ilman suomalaisen musiikin konsertteja? Taidemusiikkikoulutuksen mallimaan säveltäjistöstä on varaa luoda sekä banaaleja että kiinnostavia ohjelmakokonaisuuksia, ja RSO oli Hannu Linnun johdolla maamme 101. itsenäisyyspäivänä päätynyt jälkimmäiseen Joonas Kokkosen, Sebastian Hillin ja Jean Sibeliuksen sävelin. Säveltäjien välille oli otettu tasainen parin-kolmen sukupolven ero: Sibeliuksen ja Kokkosen syntymän välillä on 56 vuotta, Kokkosen ja Hillin […]
Paljonko oopperasta riittää vitsiksi?
iro Rantalan säveltämä ja Minna Lindgrenin kirjoittama oopperakomedia Pikaparantola myi esityksensä Alminsalissa nopeasti loppuun ja jatkaa kiertueella Turussa, Oulussa ja Kuopiossa (viimeinen esitys 1.11.). Tiistaina 2.10. esityksen voi nähdä myös Yle Arenassa. Yleisöön uppoava ja kätevästi siirreltävä tuotanto on varmaankin sitä, mitä Kansallisooppera tarvitsee alueelliseen toimintaan, mutta mitä kantaesityksestä jäi taiteellisessa mielessä käteen? Itse hahmotin siinä kaksi erillistä tasoa, jotka eivät oikein kohtaa toisiaan. Oli nykypäivän hyvinvointiyhteiskunnan pahoinvoinnista kertova juoni ja toisaalta oopperan historiaa sekä […]
Tampere Jazz Happeningin lauantaissa riitti tyylikirjoa
Arvio: Tampere Jazz Happening 31.10.2020. Reiska Laine Quintet, Joakim Berghäll Dark Roast 006, Gourmet, Mikko Pettinen Why Not, MMQ. Pakkahuone 15:00–18:00 Tampere Jazz Happeningin lauantai-iltapäivä alkoi Pakkahuoneella todellisella suomijazzin all stars –kokoonpanolla. Vaikka rumpali Reino ”Reiska” Laineen kvintetti on perustettu vasta viime vuonna, on Laineella jo yli viidenkymmenen vuoden yhteistyö takanaan sekä Juhani Aaltosen että Eero Koivistoisen kanssa. Kvintetissään Laine soittaa ensi kertaa yhtä aikaa molempien suomalaisen saksofonismin suurmiesten kanssa. Koivistoinen ja Aaltonen – tässä järjestyksessä […]
Kouraiseva Wozzeck
Alban Bergin Wozzeckin sosiaalikriittinen sanoma on ajaton, sillä sen kuvaamat epäkohdat eivät maailmasta ole kadonneet minnekään. Ooppera kuitenkin kiinnittyy historiaan tavalla, joka on määrittänyt sen esitysperinnettä. Georg Büchnerin näytelmä syntyi Napoleonin sotien jälkeen, jolloin köyhälistön kurjuus kärjistyi, ja yhtä sijoiltaan maailma oli oopperan syntyaikana ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Yksityisestä tulee yleistä sorretun, hyväksikäytetyn ja mustasukkaisuudessaan vaimonsa tappavan sotilaan tarinassa. Wozzeck houkuttelee ohjaajia edelleen useammin realistisiin kuin pitkälle tyyliteltyihin tulkintoihin. Ehkä ihmisyyden pohjamutiin kurkottava musiikki vaatii näyttämöltä […]
Elinan surma on soljuvaa melodraamaa
Arvio: Elinan surma -ooppera. Ensi-ilta Mikkelin Mikaelissa, 4.3. 2023. Säveltäjä Oskar Merikanto, libretto Jalmari Finne. Kapellimestari Erkki Lasonpalo, ohjaaja Markku Pölönen. Elinan surmassa ei lähdetty kikkailemaan, vaan annettiin musiikin, rakkauden, mustasukkaisuuden ja vihan puhua puolestaan. Täysromanttinen Elinan surma on Oskar Merikannon toinen ooppera ja saanut ensi-iltansa 1910. Se on kuitenkin harvinaisuus. Etelä-Savon musiikkiteatteri- ja oopperayhdistys ESMO on apurahan turvin restauroinut partituurin ja tuotanto on itäsuomalaista yhteistyötä. Tarina perustuu kalevalamittaiseen balladiin, mutta muistuttaa Euroopassa jo […]
HKO:n kaunis yösoitto sai lisäpontta valosuunnittelustaan
Arvio: Helsingin kaupunginorkesterin kamarikokoonpano, Musiikkitalo 17.3.2021. Jukka Perko, sopraanosaksofoni, Jan Söderblom, johtaja. Kantšeli, Schönberg. Striimaus ja kokoonpanorajoitukset ovat haitoistaan huolimatta tarjonneet orkestereille myös uusia mahdollisuuksia ohjelmasuunnittelun luovuuteen. Kun HKO päätti maaliskuun tartuntatapausten lisääntyessä siirtyä kamarikokoon, siirtyi maaliskuun 17. päivän konsertista pois Schubertin Keskeneräinen sinfonia, mutta sen seurauksena konsertin teema muuttuikin selkeämmäksi: georgialaisen Gia Kantšelin Night Prayersin yöteemaa jatkoi Arnold Schönbergin Verklärte Nacht. Kantšelin (1935–2019) sävelkieli on sekä soivalta estetiikaltaan että hengelliseltä taustaeetokseltaan sukua Baltian ja […]
Arvio: Unimaailmoita ja valaistumisen kokemuksia
Richard Straussin ja Jean Sibeliuksen säveltäjänpoluissa oli paljon yhtäläisyyksiä: molemmat luovivat suurimuotoisen orkesterimusiikin avulla yli myöhäisromantiikan ja modernismin murroskohdasta. Siksi nuoren Straussin sävelrunon Kuolema ja kirkastus sekä Sibeliuksen viimeisen, seitsemännen sinfonian yhdistäminen Radion sinfoniaorkesterin perjantaikonsertissa oli mainio valinta. Ihmistä ja maailmaa syväluodaten kaareutuvat, parikymmenminuuttisinakin monumentaaliset teokset kehystivät iltaa sykähdyttävästi. Keskellä hiljennyttiin Toru Takemitsun musiikissa. Vastakohta vuonna 1996 kuolleen japanilaissäveltäjän staattisen zen-hengen ja vanhempien kollegoiden symbolistisen maailmaasyleilevyyden välillä tuntui paperilla suurelta, mutta musiikin keskellä kaikkia teoksia […]
Arvio: HKK:n juhla toi valoa kaamokseen
Karu luonto puhuttelee nykysäveltäjää: tunturi, revontulet tai saaristo vilahtelevat yhä useammin suomalaisten nykyteosten taustoissa. Kanadalais-suomalainen Matthew Whittall on tullut tunnetuksi luontoaiheisista teoksistaan sekä eri tyylien pelkistettyyn synteesiin pyrkivästä, avarasta musiikillisesta ilmaisustaan. Tapiola Sinfoniettan ja Helsingin kamarikuoron eilen kantaesittämässä teoksessa The return of light säveltäjä vei mainitut elementit erityisen pitkälle: naparetkeilijä Julius von Payerin (1841–1915) kuvaus pohjoisen kevättalven ensimmäisestä auringonnoususta on toiminut kimmokkeena kuoro-orkesteri-runoelmalle, joka reaaliaikaisesti vierittää esiin kaamoksen ja valon kohtaamisen yhtenä laakeana, hitaana pintana. […]
Myyttinen tanssirituaali häikäisee visuaalisuudellaan
Koreografi Tero Saarisen Transit on visuaalisesti häikäisevä kokonaistaideteos, jossa tanssi, videoinstallaatio, valot, puvut ja musiikki kietoutuvat yhteen. Se peilaa myyttisten kuvien kautta suuria teemoja, luonnon monimuotoisuuden katoamista ja ihmiskunnan elonjäämistaistelua – mutta ei silti alleviivaten vaan mielikuvitukselle tilaa jättäen. Skånen tanssiteatterissa kantaesitetty teos tuli Suomeen kolmen esityksen ajaksi Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin. Toivottavasti se pääsee pian uudelleen esiin, esimerkiksi Kansallisbalettiin, sillä se ansaitsisi ehdottomasti live-orkesterin. Musiikkina on Sebastian Fagerlundin trilogia Stonework (2015), Drifts (2016–17) ja Water Atlas (2018), ja sävellyksiä silloittaa yhteen elektronisen musiikin maailmasta […]