Arvio: Uusi lied-sarja sai Ranska-startin
Kujeileva, kaipaava, ikävystynyt, valaistunut, kiukkuinen. Mezzosopraano Erica Back vaelsi Helsingin Koomisen Oopperan järjestämässä Ranska-teemaisessa resitaalissaan tunteesta toiseen, ylevistä auvontunteista arkisiin havaintoihin ja vekkuliin salonkihenkeen yhdessä pianistinsa Aura Gon kanssa. Back on tällä hetkellä Suomen kiinnostavimpia nuoria laulajia, ja osoitti sen jälleen vilkkaan temperamentikkaalla ja samalla rauhallisesti hallitulla esiintymisellään. Monipuolisen laulukattauksen kokemista kovasti häiritsi kuitenkin se, ettei konsertissa ollut – ilmeisesti erehdyksen vuoksi – tarjolla minkäänlaisia laulutekstejä. Erica Back esitteli sävellyksiä jonkin verran ja teki ilmeikkyydellään selväksi, […]
Operetista massamurhaan
Giacomo Meyerbeerin maine kannattaa palauttaa, sillä hänen oopperoissaan on musiikillista rikkautta ja ajankohtaista draamaa. Mutta mitä tehdä niiden visuaalisille spektaakkeleille ja baleteille? Siihen ei Berliinin uudessa Hugenot-produktiossa löydetty vastausta. Grand opéra oli 1800-luvun Pariisissa paitsi massojen viihdykettä, myös polttavaa politiikkaa. Lajin kaksi menestyksekkäintä teosta, Jacques Fromental Halévyn Juutalaisnainen (kts. arvio Münchenin tuotannosta Rondo 9/2016) ja Giacomo Meyerbeerin Hugenotit käsittelevät molemmat uskontokuntien välistä vihanpitoa. Jälkimmäinen huipentuu Pärttylinyön verilöylyyn, jossa katoliset tappoivat vuonna 1571 yli […]
Ulkomailta lyhyesti 4-2016
•Englantilainen säveltäjä ja kapellimestari Peter Maxwell Davies kuoli 14. maaliskuuta 81-vuotiaana. Hän tuli tunnetuksi tyylillisesti laaja-alaisesta tuotannostaan (mm. kymmenen sinfoniaa ja kahdeksan oopperaa) sekä kantaaottavana taiteilijana, joka puolusti luontoa ja vastusti sotia. •Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus saa New Yorkin ensi-iltansa Metropolitan Operassa joulukuussa 2016. Samalla Susanna Mälkki tekee Metin debyyttinsä johtamalla teoksen. Pääosissa laulavat Susanna Phillips, Tamara Mumford ja Eric Owens. Kyseessä on myös ensimmäinen kerta 113 vuoteen, kun naisen säveltämä ooppera esitetään Metropolitanissa. •Maineikas […]
Aikuisten joulusatuja
Einojuhani Rautavaaran Tietäjien lahja syntyi säveltäjän läpimurtokaudella 1990-luvun alussa ja toteutettiin n. 45-minuuttisena televisio-oopperana, jonka Yle esitti jouluna 1996. Ooppera sijoittuu Rautavaaran lapsuusmaisemiin 1920-luvun Kallioon, eikä sen karhea realismi vastannut odotuksia koko perheen joulutarinasta. Teos on ollut unohduksissa lukuun ottamatta australialaisella festivaalilla 2010 toteutettua englanninkielistä konserttiversiota. Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen joulunajan produktiossa Rautavaaran hieno teos tuotiin ensimmäistä kertaa oopperanäyttämölle ja yhdistettiin Humperdinckin Hannu ja Kerttu –oopperaan. Molemmissa teoksissa on kyse köyhän perheen ahdingosta, mutta synkkyydestä päästään valoon. […]
Barokki tanssii ja käy ihon alle
Claudio Monteverdiä ja Jean-Philippe Rameauta voi pitää barokkioopperan alkuna ja viimeisenä kukoistuksena, ja heidän rinnastuksensa toimi kiinnostavasti Berliinin barokkipäivillä. Uusi festivaali korosti barokkimusiikin yhteyttä tanssiin. Daniel Barenboimille lankeaa epäsuorasti kiitos siitä, että Berliinin valtionoopperassa on saatu säännöllisesti nauttia barokkioopperasta. Ei suinkaan siksi, että hän itse sitä tekisi tai edes suosisi vaan siksi, että hän vie talossa soittavaa Staatskapellea konserttikiertueille, joiden aikana on voitu pitää barokkijaksoja vierailevine periodiorkestereineen. Tämä on yksi tapa järjestää tämän […]
Perinne sai uudet siivet
Thaimaa on saanut nostettua klassisen tanssiteatterinsa khonin uuteen nousuun, ja vuosittaiseen huipputuotantoon satsataan kuin megamusikaaliin ikään. Tämänkertainen Thaimaan kansalliseepoksen jakso Maiyarapin taistelu yhdisti klassisen thai-tanssin kauneuden, maskien ja pukujen loiston sekä musiikin energian moderniin spektaakkeliin tavalla, joka oli puhdasta taikaa. Joukko toiveikkaita mattimyöhäisiä parveilee Bangkokissa Thailand Culture Centerin kulmilla kyselemässä lippuja khon-esitykseen Maiyarapin taistelu. Tuotannon kaikki 20 esitystä ovat loppuunmyytyjä, ja sana sen spektaakkelin lumosta on kiirinyt myös niille, jotka eivät perinteisestä taiteesta hirvesti […]
Arvio: Piikikäs ja riemukas baletti-irrottelu
Balettimestari Juhani Teräsvuoren kuratoima Lappeenrannan balettigaala on jo seitsemättä kertaa tuonut tanssimaailman tähtiä Etelä-Karjalaan, ja tänä vuonna tapahtuma vieraili myös Tampere-talossa. Kansainvälisissä tanssivierailuissa onkin talolle hyvä markkinarako, sillä ne loistavat poissaolollaan pääkaupungissa. Gaaloissa nähdään yleensä klassisen baletin bravuurinumeroja ja moderneja otoksia, mutta jos kokonaisuus on pelkkiä pyrähdyksiä, sillisalaatista jää nälkä. Erinomainen veto olikin antaa 15-jäseniselle Dortmundin baletille loppuun isompi numero, ruotsalaisen tanssimaailman 28-vuotiaan lemmikin Alexander Ekmanin puolituntinen Cacti (Kaktus). Se oli piristävintä tanssiteatteria mitä […]
Sibelius-viulukilpailu: Finaalivaihe on alkanut
Jean Sibelius -viulukilpailun kolmen illan finaalivaihe käynnistyi eilen maanantaina jännittävissä tunnelmissa. Suomalaisyleisön kannalta merkittävää tietysti oli, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1975 finaaliin ei päässyt yhtäkään suomalaista. Sara Etelävuori ja Pekko Pulakka onnistuivat hienosti – etenkin Etelävuoren Mendelssohn-sonaatti oli välierän parhaimmistoa – mutta kilpailun erittäin korkea taso tuli vastaan. Monet huiput karsiutuivat, ja varsinkin Kerson Leongin ja Diana Tishchenkon putoaminen nostatti aiheellisen äläkän. Hienoa kuitenkin on, että kuuden finalistin joukko koostuu hyvin erilaisista soittajista. […]
Kares nousi Wotaniksi Ruhrin Valhallaan
Saksalainen Ruhrtriennale-festivaali tuo taidetehtaiksi muutetut teollisuushallit aktiiviseksi osaksi näyttämöprduktioitaan. Suomalaisbasso Mika Kares debytoi Wotanina festivaalin taiteellisen johtajan Johan Simonsin ohjaamassa tarkkanäköisessä Reininkullassa. Ei ole yllättävää, että Saksan teollistumisen sydänmailta Ruhrista löytyvät Euroopan vaikuttavimpiin kuuluvat ”taidetehtaat” – Korjaamon, Verkatehtaan tai lukuisten muiden kotimaisten laitosten kaltaiset, kulttuurikäyttöön otetut vanhat teollisuusrakennukset. Alueen oma monitaidefestivaali, vuonna 2002 perustettu Ruhrtriennale, imee omaleimaisuutensa juuri taiteen ja tehdasmiljöiden aktiivisesta kontaktista, jossa teollisuustilat sisällytetään osaksi teatteria, tanssia ja musiikkia. Vuosittain alkusyksystä järjestettävän festivaalin […]
Humaanin ladyn paluu
Kun Mitsuko Uchidan pianokonsertti Suntory Hallissa oli alkamassa, yhtäkkiä yleisö kohahti ja nousi seisomaan. Japanini keisarinna Michiko asteli sivuaitioon. Tämä kuvastaa Uchidan asemaa maassa. Vaikka hän muutti perheensä kanssa jo nuorena Wieniin ja asuu nyt Lontoossa, japanilaiset pitävät häntä omanaan. Suntory Hallille hän on erityinen lähettiläs, jonka jokainen vierailu niin solistina kuin yhtyeiden kanssa on tapaus. Uchidan sisäistynyt ja humaani soitto on universaalia, mutta halutessaan siitä voi löytää myös japanilaisia piirteitä, vähäeleisyyden taakse kätkeytyviä […]
Arvio: Äänimagiaa rummun kalvolla
Kevätkauden päätöksessään Tulkinnanvaraista-konserttisarja tarjosi parastaan: ennakkoluulotonta nykymusiikkia ja tajuntaalaajentavia äänikokeiluja. Viulisti Maria Puusaari oli valinnut jännittävän kokonaisuuden uusia ja uudehkoja teoksia viululle, elektroniikalle ja videolle. Ranskalainen lyömäsoitintaiteilija Antez kietoi yleisön ennenkokemattomaan ääniteatteriin, jossa rummun kalvolla kiertävät metalliesineet manasivat esiin tuonpuoleisen äänimaailman. Mistään perinteisestä perkussiosoolosta ei ollut kyse. Antezin esitys syntyi erilaisista metalliesineistä, symbaaleista ja mystisistä löytötavaroista, joita hän kuljetti ja hieroi itse valmistamansa suuren rummun kalvolla. Tuloksena oli uskomattoman moniulotteinen ja voimakas jatkuvien äänien maisema: […]
Lohdullisuus kävi yli lankeemuksen
Baldsassore Galuppin Aatamin lankeemus Helsingin barokkiorkesterin konsertissa Musiikkitalossa 17.1. Johtajana Aapo Häkkinen. Baldsassore Galuppi on niitä Vivaldia seuranneen sukupolven venetsialaisia säveltäjiä, joiden musiikissa riittäisi löydettävää vaikka miten paljon. Hän peri Vivaldin huippuvirtuoosisen opera seria -tyylin mutta yhdisti siihen aikanaan modernin napolilaisen koulun tunteellista melodiikkaa ja galantin tyylin kevyen estetisoivaa elämänasennetta. Galuppin oratorio Aatamin lankeemus sai kantaesityksensä Roomassa 1747, jolloin teatteriefektit olivat kiellettyjä. Se on kuitenkin silkkaa oopperaa hengellisessä kuosissa, jossa pääpaino on laulajien huikeissa […]
