maanantai toukokuu 20. 2024
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Liity sinäkin mukaan RONDON KAUPPA valikon kautta!

Orkesteri ja tanssijat loistivat Stravinsky-illassa

Arvio: Stravinsky-ilta Kansallisbaletissa 19.4. Petrushka ja Kevätuhri, koreografiat Johan Inger ja Goyo Montero. Musiikinjohto Rumon Gamba. Igor Stravinskyn säveltämät baletit kuuluvat jokaisen varteenotettavan balettiseurueen ohjelmistoon, koska ne asettavat yhtäläisen korkeita vaatimuksia tanssille ja musiikille ja päivittävät Sergei Djagilevin kokonaistaideteoksen ideaa uusien sukupolvien tulkittavaksi. Kansallisbaletin lähtölaukaus uudessa talossa 1994 oli komea: Kevätuhrin alkuperäisversion rekonstruktio ja Jorma Uotisen Petrushka. Sittemmin Tero Saarisen Petrushka nähtiin hänen oman seurueensa vierailuna, mutta uusia versioita näistä klassikoista Kansallisbaletti ei ole tehnyt […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Uuden musiikin kerrostumia Tampere Biennalessa

Arvio: Tampere Biennalen konsertteja 10.–14.4. Vaikka laajemmassa kulttuurikeskustelussa varjot vaikuttavatkin pitenevän, aikamme musiikki elää kuitenkin siinä määrin hyvässä nosteessa, että lienee sallittua pohtia sen monien kerrosten antia tarkallakin kammalla. Tämänvuotinen Tampere Biennale tarjosikin siihen jälleen oivallisen mahdollisuuden, olihan tarjonta totutusti melko moni-ilmeinen. Enemmän tai vähemmän perinteisen konserttikaavan puitteissa viisipäiväinen Biennale toi kokemuspiiriin niin lempeämpää kuin vaativampaakin teosvalikoimaa kantaesityksistä aikamme klassikoihin. Tässä katsantokannassa Olari Eltsin johtaman Tampere filharmonian perjantai-illan konsertti tarjosi taiteellisesti varsin ehyen teoskokonaisuuden, jonka […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Rosoja ja rakkautta

Piaf Tampereen Teatterin päänäyttämöllä    Tampereen Teatterin tämän kauden musiikkinäytelmä Piaf väreilee samoissa tummankiihkeissä sävyissä kuin saman kaupungin toisen suuren näyttämön TTT:n Frida. Molemmissa kerrotaan elämänjanoisen naisen tarinaa, joka ei pääty hyvin. Fridasta poiketen Piafin ensi-ilta oli jo syyskaudella, mutta mahdollisuus teatterisuosikin näkemiseen aukesi vasta nyt. Hyvä näinkin. Tampereen Teatterin näyttämölle on lavastettu savuisten kapakoiden Pariisi, jossa teini-ikäisen Édith Gassionin taiteilijasielu syttyi loimuun. Puitteet taiteelle olivat karut: 1930-luvun Pigallen pahamaineisissa kortteleissa katulaulajan ja katutytön ero […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Ramppipantterit irrallaan

Forever Young Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä On vaikea uskoa, että Forever Young ei ole alun perin Suomeen, suomeksi ja Helsingin Kaupunginteatterin tilauksesta tehty teos. Niin nerokkaasti sveitsiläisen Erik Gedeonin musiikkikomedia on kääntynyt dramaturgi Sanna Niemeläisen suomentamana ja ohjaaja Heikki Sankarin paikallistamana. Paljon ei juonesta passaa paljastaa, mutta lähtötilanne on herkku: esityksen näyttelijät esittävät omaa itseään tulevaisuudessa, muutaman vuosikymmenen päässä. Tuolloin valtaosa tutuista, rakkaista kollegoista loistaa jo taivaallisilla näyttämöillä, mutta sitkeähenkinen kuusikko viettää eläkepäiviään Hämeentien vanhalla Arena-näyttämöllä, […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Yksinäinen mies tulivuoren vankina

Arvio: Giuseppe Verdin Simon Boccanegra Kansallisoopperassa.  Simon Boccanegra ei ole helpoimmin avautuvia Giuseppe Verdin oopperoita, sillä kuuluisien aarioiden ja mukaansatempaavien kuorojen sijaan se punoo tummasävyistä, melankolista melodiajatkumoa, joka kuljettaa ihmissuhteiden solmuja ja liittää yksityiset kohtalot ja tunteet poliittiseen liikehdintään tiiviimmin kuin ehkä missään muussa säveltäjän teoksessa. Ei Simon Boccanegra ole niin harvoin esitetty kuin mitä Kansallisoopperan esittely antaa ymmärtää, vaan se kuuluu monien talojen perusohjelmistoon. Ja jos juonen mutkikkuutta taivastellaan, niin se on samaa tasoa […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Taiteidenvälinen Macbeth avaa uusia ovia

Arvio: Macbeth Tanssin talossa. Tero Saarinen Company ja TTT.  Koreografi Tero Saarisen, ohjaaja Otso Kauton ja valosuunnittelija Mikki Kuntun yhteistyönä syntynyt Macbeth on tärkeä tuotanto, paitsi kokonaisvaltaisesti koskettavana klassikkotarinan tulkintana niin myös puheenvuorona suomalaisen esittävän taiteen kentässä. Se julistaa poikkitaiteellisuuden ilosanomaa, josta voisi ammentaa energiaa ja liikettä laatikkoihinsa jumiutuneisiin taidemuotoihin ja instituutioihin. Kolmikon aiempi Shakespeare-yhteistyö, rock-musikaali Hamlet (2020) syntyi teatteri ja musiikki edellä, Saarisen liikekielen tukiessa Kauton ohjausta. Nyt asetelma on kääntynyt toisin päin, ja […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Kauhubaletti vailla jännitettä

Dracula Kansallisbaletissa. Koreografia Krzysztof Pastor, musiikki Wojciech Kilar.  Kansallisbaletti on viime vuosina yrittänyt kalastella yleisöä tunnettuihin kirjoihin ja/tai elokuviin perustuvilla juonellisilla teoksilla: Spartacus, Jekyll & Hyde, Saiturin joulu ja nyt uusimpana Dracula. Niissä kaikissa on ollut ongelmana se, että tulkinnat ovat jääneet kuvittamaan aiheita sen sijaan, että tanssi olisi kerronnan moottori ja motiivi. Parhaiten onnistui Saiturin joulu osin hienon musiikkinsa ansiosta.  Dracula on lainattu Puolan kansallisbaletista, ja koreografian on tehnyt sen johtaja Krzysztof Pastor. Innoittajana […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Magnus Lindbergin metamorfoosien mylly jauhaa positiivista energiaa

Arvio: Radion sinfoniaorkesterin konsertti Musiikkitalossa 29.2. Johtajana Nicholas Collon, solistina Lawrence Power, alttoviulu.    Hienoa, että synkkänä maailmanaikana meillä on niin loputtoman optimistista tunnetta nostattava säveltäjä kuin Magnus Lindberg. Hänen uhkea ja virtuoosinen musiikkinsa toimii ilman kantaa ottavaa maailmantuskaa – vaikka kyllä hän näytti tämänkin puolen itsestään mielipidevankien syytöksiin pohjaavassa Accused-teoksessaan. Lindbergin musiikin perusluonne on viime vuodet pysynyt saman kuuloisena. Se lähtee harmonisista pilareista ja yläsävelsarjoista, jotka määrittävät vuolaasti pulppuavaa aiheiden metamorfoosia ja jotka tuovat […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Angela Hewitt ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri veivät Bach-taivaaseen

Arvio: Angela Hewitt, piano ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri Temppeliaukion kirkossa 23.2. Bach Johann Sebastian Bachin musiikki on ollut kanadalaispianisti Angela Hewittin uran kulmakivi, ja hän on saavuttanut luonnollisesti virtaavalla, elegantilla ja läpikuultavalla soitollaan ideaalin kompromissin modernin flyygelin mahdollisuuksien ja tyylinmukaisuuden ihanteiden välille. Tanssillisuus ja laulavuus ovat Hewittin Bach-pianismin ydintä, ja molempiin hän sai sytykkeen jo lapsena kanttori-isältään ja balettiharrastuksestaan.  Samat tunnusmerkit, tanssillinen fraseeraus, soinnin rikkaus ja musisoinnin ilo ovat olleet aina myös Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin tunnusmerkkejä. Kun […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Uskon ja kauhun kavalkadi

Francis Poulencin Karmeliitasisarten tarinoita Kansallisoopperassa. Ohjaus Olivier Py / Daniel Izzo, musiikinjohto James Sherlock. Päärooleissa Tuuli Takala, Tuija Knihtilä, Anna Danik, Kirsi Tiihonen.    Tuntuu uskomattomalta, että niinkin keskeinen 1900-luvun teos kuin Francis Poulencin Karmeliittasisarten tarinoita (1957) pääsi vasta nyt Kansallisoopperaan. Se oli tulossa ohjelmistoon 1999, mutta juuri edeltävänä kesänä se nähtiin Strasborugin Opéra National du Rhinin vierailuna Savonlinnassa, Tieto päällekkäisyydestä ei ollut kulkenut, ja oopperanjohtaja Juhani Raiskinen laittoi nunnat jäihin. Ei ehkä olisi kannattanut […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Urkukonsertto vei urbaanin kihinään

Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 8.2. Musiikkitalossa. Joht. Pekka Kuusisto, solisti James McVinnie, urut. Muhly, Debussy, Ravel.  Musiikkitalon urkujen suuremoinen avajaiskausi jatkui Helsingin kaupunginorkesterin konsertilla, jossa kuultiin amerikkalaisen nykymusiikin nuoren polven tähtihahmon Nico Muhlyn urkukonsertto Register. Hienoa, miten vastakkaisia maailmoja soittimella saadaan kuulla: jos HKO:n edellinen urkukonsertto, Kaija Saariahon Maan varjot vei sfääreihin, Muhlyn kiivaasti poukkoileva, melkein surrealistinen teos ankkuroituu urbaaniin maailmaan, jossa on kuultavilla suurkaupungin ääniä, välkehtiviä valomeriä ja eri suuntiin vieviä energioita. Register (2017) syntyi […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Urkusävellyskilpailun voittajakonsertto oli kirjava sisäelinten kavalkadi

Arvio: Helsingin kaupunginorkesteri, Musiikkitalo 2.2.2024 (päiväkonsertti). Christian Schumann, kapellimestari, Angela Metzger, urut. Schubert, Räisänen (ke). Sinfoniaorkesterin perinteiseen, väliajalliseen konserttirakenteeseen on olemassa hyviä syitä, joista yksi suurimpia lienee tradition ohella kustannukset: kun sata muusikkoa tuodaan yhteen soittamaan, kannattaa saman tien esiintyä vähän pitempäänkin. Helsingin kaupunginorkesteri on jo muutaman kauden ajan toisinaan rikkonut kaavaa noin tunnin pituisella väliajattomalla konsertilla, joka esitetään ensin matineana iltapäivällä ja toistetaan samana päivänä tavanomaiseen ilta-aikaan. Yllättävää oli sisällyttää ”Klassinen tunti” -sarjan matineakonserttiin […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

KRITIIKIT