Susanna Leinonen Company juhlii 25-vuotista olemassaoloaan ja kutsui kesätuotantonsa koreografiksi tunnetun italialaisen Luca Signorettin. Kahdeksan tanssijaa ja Tanssin talon Erkko-sali antavat isot puitteet monipuolista ja virtuoosista liikemateriaalia tulvivalle teokselle Mozart Mozart. Se oli esteettisesti nautittava, mutta lopussa tuli kuitenkin kysyneeksi, mitä tekijä tällä halusi kertoa.
Mozart Mozart on tekijöiden mukaan matka säveltäjäneron ristiriitaiseen universumiin. Siitä voi liittää viitteitä W.A. Mozartin musiikilliseen tuotteliaisuuteen, jota kuvaavat nuottipaperit, joita tanssijat rapistelevat, lennättelevät ja siivoavat lattialta säveltäjän Requiemin alkujakson soidessa – ilmeisesti jonkinlaista luovuuden kaaosta ja kiteytymistä kuvaten.
Nuottien kanssa taiteleminen olisi ehkä sopinut paremmin jonkun muun säveltäjän yhteyteen, sillä Mozarthan ei historioitsijoiden mukaan kokenut luomistuskia, ainakaan sellaisia, jotka käsikirjoituksesta välittyisivät. Myöhemmin tanssiteoksessa nuotit ilmestyvät projisoituina myös valkoisille matoille, joita kiidätellään ympäri näyttämön.
Draamallinen motiivi ei aina välittynyt, mutta ainakin paperiarkit ja matot antavat liikkeelle näyttävyyttä. Ryhmäkoreografia on komeaa katsottavaa aaltoilevine minikätisine hahmoineen, jotka ovat kuin intialaisia Vishnu-veistoksia.
Sittemmin tanssin saattoi tulkita kuvaavan Mozartin matkoja, rakkausafäärejä ja juhlimisen halua. Vain yksi tanssija ei ole Mozartin ”roolissa”, vaan useampikin tulkitsee hänen maailmaansa, joka on tunnetusti yhdistelmä jumalaista musiikkia ja persoonan räävittömiä puolia kakkavitseineen. Hänen persoonaansa koreografia ei oikein pääse sisälle, vaikka duetoissa ja trioissa onkin aistittavissa rakkauden eri puolia intohimosta ja aistillisuudesta huumoriin ja mustasukkaisuuteen.
Monin paikoin tekikin mieli unohtaa koko Mozart ja nauttia tanssista esteettisenä ja yleispäteviä tunteita välittävänä kerrontana. Signoretti lähtee klassisen baletin pohjalta mutta yhdistelee sitä modernin tanssin maanläheisyyteen ja keholliseen kokonaisvaltaisuuteen. Liikkeet ovat suuria, juuri omiaan italialaisen intohimon ja teatraalisuuden ilmaisuun. Soolot ja duetot kasvavat luontevasti erilaisiksi ensembleiksi ja koko ryhmän tanssiksi.
Koreografia antaa selvästikin Susanna Leinonen Companyn tanssijoille paljon kiitollista haastetta, johon vastattiin intohimolla, virtuositeetilla ja antaumuksella. Jo näiden nuorten taitureiden vuoksi esitys kannattaa katsoa.
Teemu Nurmelinin valot anoivat tanssille upeita, teatraalisia tiloja, ja Sari Nuttusen puvustus yhdisteli 1700-luvun korsetteja (tosin vain miehillä) nykyaikaan. Koreografi käyttää Mozartin Requiemin lisäksi säveltäjän kamari- ja orkesterimusiikkia. Se soi Tanssin talossa sangen kovasävyisenä. Ihmettelen tätä, sillä talossa pitäisi olla hyvä moderni äänentoisto.
Mozart Mozart Tanssin talossa 10.6. Koreografia: Luca Signoretti. Musiikki: W.A. Mozart. Puvustus: Sari Nuttunen. Valot: Teemu Nurmelin. Tanssijat: Vilhelm Bjerser, Rebekka Guðmundsdóttir, Katariina Luukas, Kasperi Kolehmainen, Joanna Salmikannas, Marie da Silva, Sam Vaherlehto, Waltteri Voitila.
