Guillaume de Machaut (n. 1300–1377) oli ars novan keskeisiä säveltäjiä, jonka isorytmiset motetit vaikuttavat yhä moderneilta: kompleksinen äänenkuljetus menee arvaamattomiin suuntiin ja tuottaa outoja harmonioita. Mitä tapahtuukaan, kun aikamme musiikin suuriin visionääreihin kuuluva Heinz Holliger tarttuu Machaut’n teoksiin ja ottaa niistä rakenteellisen rungon omalle musiikilleen? Päästään kaksin verroin oudompiin sfääreihin, ja aikakaudet lyövät kättä yhteisiä henkisiä ulottuvuuksia etsiessään. Holligerin Machaut-sovituksissa alkuperäisteokset ovat usein vain juuri ja juuri tunnistettavissa, mutta säveltäjä käyttää keskiajan tekniikoita ja hälyääniin […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
