Arvo Pärtin kolme ensimmäistä sinfonia voivat tuottaa shokin hänen myöhemmän musiikkinsa ystäville. Ensimmäinen sinfonia vuodelta 1964 on tinkimättömän modernistinen teos, joka hyökkää eteenpäin raastavissa riitasoinnuissa ja 12-sävelisessä polyfoniassa. Kymmenminuuttinen toinen sinfonia (1966) on puolestaan tiivistetty tyhjyyden partaalle ja vasta kolmas sinfonia (1971) muistoineen gregoriaanisista veisuista ja renessanssin moniäänisyydestä ennakoi Pärtin 1970-luvun lopulla kehittämää meditatiivista tyyliä. Esa-Pekka Saloselle ja Los Angelesin filharmonikoille vuonna 2008 sävelletty neljäs sinfonia on paljon kukkeampi ilmestys. Tõnu Kaljuste ja Wroclawin filharmonikot […]
Salasanan palautus
Palauta salasanasi
Salasana lähetetään sinulla sähköpostitse.