Prokofjev tutustui sellotaiteilija Mstislav Rostropovitshiin sodan jälkeen, kun neuvostopäättäjät kävivät säveltäjän kimppuun formalismisyytöksin. Sellosonaatti op. 134 oli ensimmäinen Rostropovitshille valmistunut teos, ja sen jälkeen säveltäjä laajensi aiemman sellokonserttonsa orkesterin roolia vahvistavaksi sinfonia-konsertoksi. Rostropovitshilla oli sormensa pelissä entistä atleettisemmassa soolotekstuurissa, ja Christian Poltéra on virtuoosiotteillaan hänen manttelinperijänsä. Poltéra levytti äskettäin Brahmsin sellosonaatit, joissa korvia hiveli hänen Stradivarius-sellonsa muhkea sointi. Myös Prokofjevin sinfonia-konsertossa juhlitaan sen rikkailla sävyillä, syvillä bassoäänillä ja oopperamaisesti laulavalla ylärekisterillä – ehkä äänityksen vähän […]
Salasanan palautus
Palauta salasanasi
Salasana lähetetään sinulla sähköpostitse.