Buxtehuden kaksi kokoelmaa triosonaatteja, opp. 1 ja 2, olivat ainoat hänen elinaikanaan julkaistut sävellykset, jotka levittivät säveltäjän mainetta halki barokkisen Euroopan. Se sai mm. Händelin, Telemannin ja Bachin vaeltamaan Lyypekkiin kuulemaan ”Iltamusiikkien” säveltäjää. Eloisat sonaatit – käytännössä viululle ja gamballe sekä säestävälle continuolle – ihastuttavat myös nykykuulijaa, mutta nykyisen barokki-innostuksen aikanakin ne ovat jostain syystä jääneet niukalle huomiolle. Myös monissa levytyksissä niitä tunnutaan pitävän jonkinlaisina itsestään selvyyksinä. Jonathan Cohenin vetämä Arcangelo levytti pari vuotta sitten […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.