Joseph Labor (1842–1924) kuului keisarillisena hoviurkurina Itävallan musiikkieliittiin. Labor tuli 3-vuotiaana sokeaksi, mutta pystyi rakentamaan merkittävän muusikonuran ja opetti pianonsoittoa mm. Arnold Schönbergille ja Alma Mahlerille. Kahtia jakaantuneella musiikkikentällä hän ihaili Wagneria, mutta oli Brahmsin ystävä. Labor oli kiinnostunut renessanssi- ja barokkimusiikista, vaikka vaikutteet musiikissa eivät ole suuria. Capriccion tuplalevyllä esiintyvät soittajat todistavat kaunopuheisesti Laborin puolesta, ja levyjen neljä teosta kertovat kahden muusikkotuttavan vaikutuksesta. Klarinettisävellyksissä innoituksen lähteenä oli Richard Mühlfeld, jolle myös Brahms sävelsi klarinettiteoksensa. […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.