sunnuntai syyskuu 25. 2022

Kukas leijonan hännän nostaa…?

 

Korona-virus on opettanut meille paljon kulttuuripalvelujen ekosysteemistä – sen haavoittuvuudesta, mutta myös taide-elämän kyvystä mukautua uusiin tilanteisiin. Esimerkiksi musiikkitoimijoiden tuotannot on pandemian vuoksi pitänyt ajatella joustaviksi; konserttien järjestäjillä on alkavan kauden suhteen monia vaihtoehtoisia suunnitelmia, jos virus alkaa oireilla suvantovaiheen jälkeen liian uhkaavasti. 

Musiikkielämä rakentuu normaalioloissa yksinkertaisesti: Suunnitellaan ohjelma, valitaan taiteilijat ja neuvotellaan palkkiot budjettitason mukaan. Sitten toivotaan, että merkittävä osa pääsylipuista vaihtuu rahaksi. Toimijasta riippuen tukirahoitusta hankitaan myös muista lähteistä. Rakenne toistuu vuodesta toiseen, ja yleisö oppii suunnittelemaan mieleistensä järjestäjien tarjonnan osaksi omaa vuosikelloaan.

Kun pandemian ensimmäisessä vaiheessa elävän musiikin tarjonta yhtäkkiä loppui ja konserttisalit vaikenivat, eristäytyivät kuluttajat nauttimaan musiikkia erilaisten mediamuotojen välityksellä. Silloin sukeuduttiin todella poikkeusolojen maailmaan. 

Näin karusti ei konserttiyleisölle käynyt edes Suomen sotien aikana: Pääkaupungissa järjestettiin Konservatorion salissa yllättävän paljon tilaisuuksia. Kuulijat uhmasivat sotatilaa nauttimalla elävästä musiikista aina siihen saakka kun sireenit alkoivat ulvoa. Ilmahälytyksen jälkeen jatkettiin konserttia. Pääosin toki kansalaiset tyydyttivät musiikin nälkäänsä kuuntelemalla radion studiokonsertteja. Osa turvautui ulkomaisiin lyhytaaltolähetyksiin, kuten tunnetusti Sibelius.

 

Uuden taidemusiikin tuotantoketju on vakiintunut partituurivoittoiseksi. Säveltäjä valmistaa – usein tilauksesta – teoksen, josta syntyy nuotti, partituuri, jonka muusikot sitten toteuttavat elävässä esityksessä. Teos saa kantaesityksensä. Ooppera ensi-iltansa. Näin on ollut, ja näin toki tulee olemaan pandemioista, sodista ja muista kriisiajoista huolimatta. Vain harvoja teoksia esitetään valmistumisen jälkeen usein. Ensimmäisen ja toisen elävän esityksen välillä voi olla vuosikymmenien mittainen hiljainen kausi. Teos on kuitenkin olemassa nuottina.

Kaupallisen musiikin kohdalla lopputuote on äänitys. Musiikintekijät: Säveltäjät,  sanoittajat, sovittajat, muusikot ja tuottajat sekä muut äänitteen viimeisteilijät tekevät toki muistiinpanoja kappaleiden ja äänitysten toteuttamisesta, joita voidaan myöhemmin dokumentoida, mutta kaikki tähtää äänitteeseen. Ja sitten kun se on hyvä, se julkaistaan. Tämä tapahtuu kaupallisesti hieman vaihtelevalla strategialla, mutta lopputuote on taltiointi, joka siirtyy lopulta aggregaattien kautta suoratoistopalveluihin ja radiolistoille. 

Kun tuote saa huomiota, artistit esittävät kappaleitaan eri yhteyksissä. Syntyy keikkoja ja kiertueita, stadionkonsertteja sekä erilaisia mediaesiintymisiä. Artistin työssä äänite markkinoi tähteä ja tähden esiintymiset äänitteitä. Tämä symbioosi on oikean työhinnoittelun päämäärä. 

 

Tilanne ei ole sama taidemusiikin suhteen: Suomalaisten säveltäjien teokset löytyvät helposti nuotteina, mutta jos haluat kuulla ne, on tilanne lohduton. Sama kohtalo piinaa kotimaista esittävää säveltaidetta. Historia tuntee monia kansainvälisestikin menestyneitä taiteilijoita, joiden taiteesta ei löydy soivaa dokumenttia. Yleisradion julkisen palvelun tehtävään sisältyi pitkään suomalaisen musiikin muistin vaaliminen studioäänityksin. Nykyinen YLE Areenan sisältö on kiitettävä, mutta vain harvat teokset ja taiteilijat pääsevät esiin tämän mediamuodon kautta. 

Meillä on muutama kaupallinen levy-yhtiö, jotka julkaisevat säännöllisesti suomalaisten esiintyvien taiteilijoiden, säveltäjien ja orkestereiden äänitteitä omin kriteerein. Tämä on merkittävää työtä taloudellisesti vaikeasti kannattavalla toimialalla.

Miksi puhun tästä nyt? Pandemia herätti! Suomalainen taidemusiikki ja suomalaisten esiintyvien taiteilijoiden työ tulee saada systemaattisesti talteen! Uskon, että resurssit tähän halutessa löytyvät. Suomi on kansainvälisissä yhteyksissä musiikin suurmaa. Tämä brändikuvaus toteutuu todellisuudessa vasta silloin kun jokainen musiikin suoratoistopalvelu on täynnä suomalaista osaamista.

 

KOLUMNISTIT

11 VIESTIT0 KOMMENTIT
12 VIESTIT0 KOMMENTIT
37 VIESTIT0 KOMMENTIT
25 VIESTIT0 KOMMENTIT
16 VIESTIT0 KOMMENTIT
7 VIESTIT0 KOMMENTIT
38 VIESTIT0 KOMMENTIT
21 VIESTIT0 KOMMENTIT