sunnuntai syyskuu 25. 2022

Maailma muuttuu – mutta mihin suuntaan

 

KANSAINVÄLINEN ääniteteollisuuden toimialajärjestö IFPI julkaisee säännöllisesti erilaisia listauksia ja tutkimuksia musiikin kuuntelusta. Nämä tilastot ovat klassisen musiikin osalta usein surullista luettavaa. Viime vuoden musiikinlajien globaalissa Top 10 -tilastossa klassinen musiikki oli viimeisellä sijalla.

Syytä ei kuitenkaan ole epätoivoon: Taidemusiikin kuuntelu on yllättävän suosittua Aasiassa. Kiinassa genre on kuudenneksi kuunnelluinta, ja Etelä-Koreassa klassinen musiikki ja ooppera sijoittuvat jo neljänneksi. 

Musiikin suoratoistopalvelujen ja älypuhelinten vaikutus musiikin kuuntelun huimaan lisääntymiseen on kaikkialla maailmassa ollut keskeistä. Eniten musiikkia kuunnellaan Meksikossa, keskimäärin 25 tuntia viikossa.

Kun Euroopassa mietitään yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun tulevaisuutta, ei musiikin käytön tutkimustuloksia voi sivuuttaa. Fyysinen äänite on toki väistyvä mediamuoto, mutta musiikin rooli luurit korvissa rientävien ihmisten arjen rikastuttajana on kiistaton. Tästä käytöstä jokainen musiikin tuotantoketjun osakas on oikeutettu saamaan korvauksensa.

 

MASSAMARKKINAT TARVITSEVAT instrumentteja, joilla voidaan erottautua. Hyväksi koetun markkinointinosteen luovalla alalla tarjoavat erilaiset palkinnot ja gaalat. Suomalaiset klassisen musiikin taltioinnit ovat menestyneet viime vuosina loistavasti erilaisissa kansainvälisissä ehdokkuuksissa. 

Suomen Musiikkituottajat ry:n vuosittaisessa Emma-gaalassa varsinkin taidemusiikin, etnon ja jazzin tekijät ovat jääneet suoran televisiolähetyksen ulkopuolelle – siis vaatimattomalle huomiolle. Tämä on alan toimijoiden kesken koettu epäreiluksi kohteluksi semminkin, kun gaalaa on tuettu yhteisistä varoista.

Olen eri yhteyksissä osaltani yrittänyt vaikuttaa asiaan, ja tämän vuoden gaalassa klassinen Emma jaettiin osana live-lähetystä. Tästä on tullut runsaasti innostunutta palautetta. Eriikka Maalismaan ja Emil Holmströmin erinomainen Schumann-levy sai ansaitsemansa huomion. Yhteisesiintyminen Samuli Putron ja Higher Ground -kuoron kanssa oli illan ehdoton helmi. 

Uudistuksen vastaanotto todistaa, että kaikkien musiikinlajien tekijät ovat yhtä kiinnostavia. Myös Suomen Musiikintekijät ry:n toive saada tekijätiedot vihdoin esille toteutui tänä vuonna. 

 

MUSIIKIN TEKIJÄNOIKEUSJÄRJESTÖ Teosto jakaa vuosittain Teosto-palkinnon rohkealle, omaperäiselle ja innovatiiviselle teokselle. Nämä ominaisuudet ovat alusta lähtien olleet palkinnon valintaperusteita. On etsitty teoksia, jotka tuovat ”lisäarvoa” suomalaiseen musiikkiin.

Tämän vuoden ehdokkuudet on julkistettu. Taidemusiikin osalta esiraadin valinnat ovat herättäneet keskustelua. Kukaan ei ole moittinut ehdolla olevaa Sami Klemolan hienoa teosta, mutta viime vuoden anti oli juuri tämän innovatiivisuuden osalta taidemusiikin saralla niin korkeatasoinen, että useampi ehdokas olisi ollut perusteltua. Esimerkiksi Juhani Nuorvalan Andy Warhol -ooppera Flash Flash oli poikkeuksellinen produktio, joka olisi selvästi toivottu huomioitavan.

Todettakoon läpinäkyvyyden nimissä, että Teoston hallituksen varapuheenjohtajana minulla – eikä hallituksen muillakaan jäsenillä – ole mitään roolia palkinnon suhteen. Se kuuluu täysin itsenäisesti yhdistyksen operatiiviselle puolelle. 

Norsunluu-tornissa on ikävä elää sitten, kun valot on sammutettu.

TAIDEMUSIIKIN TOIMIJAT ovat niin meillä kuin muuallakin saaneet elää pitkään suojatussa ja usein hyvin subventoidussa kuplassaan. Ja näin sivistysvaltiossa tulee osin ollakin. 

Maailma muuttuu, ehkä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Tai siltä se tuntuu. Kaikki saavutetut edut eivät tulevaisuudessa ole kiveen hakattuja. Siksi vaikuttaminen, näkyvyys, arvojen julkisuus, läsnäolo on tärkeää joka päivä. Norsunluutornissa on ikävä elää sitten, kun valot on sammutettu.

Tänään itse olen eniten huolissani taidemusiikin taltioimisesta. Yleisradio ja levy-yhtiöt nauhoittavat musiikkia yhä vähemmän. Tarvitsemme rahoitusohjelman, jolla suomalainen musiikki saadaan talteen aikamme hienojen muusikoiden tulkintoina tuleville sukupolville. Työmme pitää olla vaivattomasti löydettävissä tulevaisuuden mediamuodoista – muuten se ei keskustele.  

Kimmo Hakola

 

KOLUMNISTIT

11 VIESTIT0 KOMMENTIT
12 VIESTIT0 KOMMENTIT
37 VIESTIT0 KOMMENTIT
25 VIESTIT0 KOMMENTIT
16 VIESTIT0 KOMMENTIT
7 VIESTIT0 KOMMENTIT
38 VIESTIT0 KOMMENTIT
21 VIESTIT0 KOMMENTIT