Pieni joukko nuoria säveltäjänalkuja istui 1980-luvun alkuvuosina säännöllisesti Sibelius-Akatemian silloisen T-talon teorialuokassa ihmettelemässä tietokoneen ohjelmointikielen kiemuroita. Professori Ilkka Oramo oli saanut tietokoneguru Erkki Kurenniemen opettamaan uteliaille säveltäjille Forth-ohjelmointikieltä.
Vuonna 2017 edesmennyt Kurenniemi oli tietokonealan pioneeri Suomessa, joka 1960-luvulla rakensi kaikenlaisia elektronisia soittimia ja vuonna 1973 Suomen ensimmäisen mikrotietokoneen. Hänen maailmoja syleileviä futurologisia innoituksiaan kuuntelivat yhtä lailla amerikkalaiset kaupalliset yritykset kuin kotimaisetkin toimijat nuorista punkkareista aina akateemisiin oppineisiin.
Meille säveltäjille Kurenniemi maalaili kurssillaan ohjelmoinnin lisäksi rikkaita kuvia tietotekniikan tulevista mahdollisuuksista: Yksi näistä visioista oli tekoäly. Jos Kurenniemi eläisi tänään, hän voisi tyytyväisenä todeta olleensa oikeassa. Tekoäly on tullut osaksi elämäämme.
***
Työskentelin 1990-luvun lopussa Pariisin musiikin tutkimuskeskus Ircamissa Le Sacrifice -oratorioni parissa. Teosta varten luotiin ohjelma, jolla mallinnettiin historiallisia ääniä. Käytin teoksessa esimerkiksi Maria Callasin ja Jussi Björlingin laulua. Onnistuimme vuosien työn jälkeen mallintamisessa silloisten laskentaresurssien hitaudesta huolimatta suhteellisen hyvin, mutta tänään näitä simulointeja on mahdollista rakentaa tekoälyn avulla jo pelottavan uskottavasti.
Tekoäly on vuonna 2025 jo keskeinen osa kaupallista musiikkialaa, se vaikuttaa monilla osa-alueilla: Musiikin luomisessa, tuotannossa ja kulutuksessa. Uusien kappaleiden rakentamiseen on useita työkaluja, kuten esimerkiksi AIVA ja Amper Music. LANDR tukee musiikin tuotantoa automatisoiduilla miksaus- ja masterointityökaluilla.
Suomessa noin kolmannes musiikintekijöistä käyttää jo tekoälyohjelmia. Tämä heijastaa globaalia trendiä, vaikka Suomessa on vahva painotus ihmisen luovuuden puolustamisessa. Teoston ja IFPI:n tutkimus osoittaa, että suomalaiset arvostavat edelleen ihmisten tekemää musiikkia, ja 64 % tutkimuksen vastaajista uskookin, että vain ihmisten luoma musiikki on ”oikeaa musiikkia”. Yli puolet tutkimuksen vastaajista on huolissaan tekoälyn vaikutuksesta musiikintekijöiden toimeentuloon.
Musiikkialan ammattilaiset toivovat Teoston puolustavan vahvasti tekijänoikeuksia ja ihmisen luovuuden arvoa, samalla kun he toivovat alan osallistumista tekoälykehitykseen ja tiedon jakamiseen. Tämä heijastaa ambivalenttia suhtautumista: tekoäly nähdään sekä mahdollisuutena että uhkana.
***
Vaikka tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia, se herättää myös kiistoja, erityisesti tekijänoikeuksista. Kysymys on sama vanha: Kuka omistaa tekoälyn luoman musiikin? Jos tekoäly oppii kaikesta olemassa olevasta musiikista, syntyy ongelmia alkuperäisten artistien juridisista oikeuksista. Tekoälyn kouluttamiseen käytetyt miljoonat äänitteet voivat sisältää myös runsaasti lisensioimattomia teoksia.
Yksi huoli on se, että tekoäly voi esimerkiksi auttaa amatöörimuusikoita luomaan ammattitasoista musiikkia vähentäen tarvetta ihmisartistien ja ammattimuusikoiden käyttöön tuotannossa.
Uudessa tilanteessa tekoälyn käyttö voi johtaa myös kulttuurisen monimuotoisuuden kaventumiseen, jos algoritmit alkavat suosia tiettyjä tyylejä. Tekoälyä käytetään jo suoratoistopalvelujen manipuloimiseen. Tilanne on kuin Bitcoinin louhimisessa, tietokoneet bottitileineen jauhavat kilvan haluttuja kappaleita kasvattaen keinotekoisesti striimausmääriä.
Globaalisti tekoälyn musiikkimarkkinoiden arvon ennustetaan nousevan 38,71 miljardiin dollariin vuoteen 2033 mennessä. Tämä huima kasvu heijastaa tekoälyn integrointia kaikille musiikkialan tasoille, aina makuuhuoneissa tehtävistä demomateriaaleista live-esityksiin.
***
Lukija kysyy jo malttamattomasti, voimmeko kuunnella tulevaisuudessa uusia Verdin oopperoita ja vielä jyhkeämpiä versioita Brucknerin sinfonioista. Olisiko nyt mahdollista kysyä tekoälyltä näkemystä Sibeliuksen polttamasta kahdeksannesta sinfoniasta?
Meidät ihmissäveltäjät on koulutettu samalla tavalla kuin tekoälyä koulutetaan: Sisäistäen ja analysoiden kaiken aikaisemman musiikin. Ihmisen aivotoimintaa, joka on persoonallisen luovuuden lähde, ei ole vielä mallinnettu niin, että meidän säveltäjien henkilökohtaiset oivallukset olisi mahdollista ennustaa suhteessa musiikin luomiseen. Taidemusiikin nerous piilee yksityiskohdissa. Vaikka tekoäly osaisi luoda Bach-kontrapunktia, on tekoälylle vaikea opettaa mihin kohtaan se teeman peilikäännöksen dissonanssi olisi luontevaa lisätä, jotta se ilmaisisi juuri oikeaa affektia.
Kun sävelien taivaan oveen koputetaan, kysytään siellä jokaiselta, että kenen säveltäjän sydämessä olet syntynyt. Portti ei aukea ohjelmiston nimellä.
