Fagotti pääsee harvoin ääneen solistina, liidaamisesta puhumattakaan. Liidauskulttuurin edelläkävijänä tunnetun Tapiola Sinfoniettan konsertissa saattoi silti tämänkin kokea, kun fagotin historiallisiin esityskäytäntöihin perehtynyt Sergio Azzolini saapui kamariorkesterin eteen mukanaan tukku myöhäisbarokin ja wieniläisklassismin musiikkia. Concerto grosso -tyyppiset usean solistin konsertot päästivät sinfoniettalaiset rikkomaan tavanomaista orkesterimallia: barokkiensemblen dynamiikka, jossa solistit ja ripieno-jouset vaihtelevat, sai yhteyssäikeet sinkoilemaan useisiin suuntiin. Azzolinin liidaava fagotti lauloi ja murisi rapsakasti. Seisaallaan soittavan orkesterin keskellä sen bassosointi toimi voimakeskittymänä, joka kokosi energiat […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
