1950-luvun taitteessa, kun olin pieni, radiossa soitettiin öisin klassista musiikkia. Minun olisi pitänyt silloin nukkua, mutta salaa peiton alla kuuntelin yölähetystä pienestä transistoriradiostani. Ensi-ihastukseni oli Beethoven. Rakastan klassista musiikkia yhä. Se hoitaa kaiken ja vapauttaa, iskee sieluun ja antaa toivoa.”
Näyttelijä Maija-Liisa Peuhu Suomen Kuvalehdessä 4/2022.
Olen äärettömän kiinnostunut oppilaideni äänestä ja koen suurta vastuuta hoitaa, ohjata ja hoivata oppilaideni ääntä opettaessani heille laulamisen tekniikkaa ja tervettä, kokonaisvaltaista äänenkäyttöä. Opetustilanne ja laulaminen yleensä on erittäin intensiivinen tilanne, joka vaatii sekä oppilaalta että opettajalta ääretöntä keskittymistä ja keskinäistä luottamista. Sitä paitsi laulu on erittäin terapeuttista.”
Sopraano Angelika Klas-Fagerlund kertoo työstään klassisen laulun opettajana. Kaunis Grani 13.1.2022.
Suhteeni käyrätorveen voisi tiivistää sanoihin äärimmäinen kiinnostus ja intohimo, ei kuitenkaan pakkomielle. Mutta kun käyrätorvea haluaa soittaa korkeimmalla tasolla, se on jo elämäntapa.”
Tampere Filharmonian soolokäyrätorvisti Aleksi Mäkimattila Aamulehdessä 30.1.2022.
Ennen pandemiaa klassinen musiikki oli kautta musiikkimaailman aika tuulettamattomassa tilassa. Nyt on nähty luovuutta ohjelmistossa, ja yleisö on avoin kaikelle, mitä orkestereiden konserteissa voi olettaa kokevansa.”
Jyväskylän kaupunginorkesterin päävierailijaksi valitun Meta4-jousikvartetin jäsen, viulisti Minna Pensola Keskisuomalaisessa 2.2.2022.
Kun soittajat tuntevat, että heitä arvostetaan, kapellimestarilta otetaan helpommin ideoita vastaan. Sitten voidaan lähteä rakentamaan yhteistä näkemystä. Jos taas yritetään tehdä väkisin nelikulmaista ympyrää, yhteistyö voi olla aika kankeaa.”
Sinfoniaorkesterin itseohjautuvuudesta väitöskirjan tehnyt Sinfonia Lahden pasunisti Vesa Lehtinen Etelä-Suomen Sanomissa 30.1.2022.
Kyse on sekä fysiikasta että alitajunnasta. Kun käytän puikkoa, muusikot ensinnäkin näkevät liikkeeni paremmin. Jos puikkoa ei osaa käsitellä, se tuo musiikkiin myös virtuositeettia. Minulle se on kuin miekka. Alitajuisesti oloni on puolestaan vakaampi ja vahvempi. Jostainhan tässä monimutkaisessa ammatissa on pidettävä kiinni.”
Kapellimestari Tibor Bogányi kertoi tahtipuikon merkityksestä Satakunnan kansan haastattelussa 31.1.2022.
Kymmenvuotiaana ajattelin, etten saa epäonnistua tekemisissäni. Nyt tiedän, että ihmisellä on varaa myös epäonnistua. Sen opetti minulle edesmennyt laulunopettajani Vera Rozsa. Minut kasvatettiin kodissani pelkäämään epäonnistumista: sellainenhan kuului silloin suomalaiseen kulttuuriin. Lapsuudessani piti pärjätä vaikka hampaat irvessä. Toisaalta pärjäämisen asenne on ajanut minua elämässä eteenpäin, mutta välillä kun huomaan piiskaavani itseäni, mietin, että eikö joskus voisi kulkea kultaista keskitietä. Jos joudun ottamaan konsertissa yhden välihengityksen, saatan ajatella, että konsertti on pilalla.”
Sopraano Karita Mattila Kotiliedessä 3/2022.
Pidin Tšaikovskin neljännen kanssa tietoisesti taukoa, sillä sain teoksesta aikoinaan lähes yliannostuksen. Nyt tuntuu mukavalta palata siihen, sillä olen itse muutaman vuoden kypsempi kapellimestarina. Yksi musiikin hienoimmista ominaisuuksista onkin se, että se tavallaan kasvaa sisälläsi ja tarjoaa erilaisia asioita eri vaiheessa elämää.”
Kapellimestari Roderick Cox Etelä-Suomen Sanomissa 10.2.2022.
Tämä oli kertaluontoinen protesti. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, miten kulttuurialaa on kohdeltu epätasa-arvoisesti koronapandemian aikana. Parturit saavat olla auki, IKEA saa olla auki. Mutta teatterit, elokuvateatterit ja konserttisalit täytyy pitää kiinni. Koemme tämän epäoikeudenmukaiseksi.”
Amsterdamilaisen Concertgebouw-konserttitalon viestintäjohtaja Jacob van der Vlugt kommentoi Concertgebouw-orkesterin järjestämää protestikonserttia, jossa yleisö sai jonottaa konserttisalissa pääsyä lavalle hiusten leikkuuseen. Iltalehti 20.1.2022.
