tiistai huhtikuu 23. 2024

Luonto voittaa Tshernobyl-oopperassa

 

Säveltäjä Uljas Pulkkis on tehnyt tälle keväälle ja kesälle kaksi oopperaa rankoista historiallisista aiheista: Tshernobylin ydinonnettomuudesta ja Raatteen tien taistelusta. Edellinen nähdään maaliskuussa, ja siinä korostuu tuhomaalailun sijaan luonnon voitto ja yllättäen myös eläinhahmoihin liittyvä huumori.

 
Uljas Pulkkista ei voi ainakaan syyttää esteettisestä hienostelusta oopperoiden aiheita valitessaan. 31. maaliskuuta saa Sibelius-Akatemiassa ensi-iltansa Tshernobylin ydinonnettomuudesta vuonna 1986 kertova All the truths we cannot see, ja 1. heinäkuuta nähdään Suomussalmen kesäteatterissa Raatteen tie, suomalaisille ikoniseksi muodostuneen talvisodan taistelun oopperallinen tulkinta. Molemmat oopperat ovat vuosien työn tulosta.
Kun Pulkkiksen aikaisemmin Ilmajoen musiikkijuhlille säveltämä ooppera oli Kekkonen, voi kysyä, onko säveltäjä erityisen viehtynyt kansallisiin ja historiallisiin aiheisiin.
”Ei nyt niin voi sanoa, vaan aiheet ovat tulleet tekstintekijöiden ehdottamana. Musiikki muotoutuu aina aiheen ja tekstin mukaisesti, ja tyyli pysyy omanani”, hän sanoo.

All the truths we cannot see -oopperan libretto on Sibelius-tutkijana tunnetun Glenda Dawn Gossin, johon Pulkkis oli tutustunut Sibeliusta tutkivan vaimonsa kautta. Goss teki ensin libreton rungon, ja he tarjosivat sitä eri tahoille. Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta tärppäsi, ja yhteistyökumppaniksi valikoitui University of Southern Californian Thornton School of Music. Yhdysvaltojen ensi-ilta on Los Angelesissa 21.4. Esiintyjinä ovat oppilaitosten opiskelijat.
”Luomisprosessi oli tiiveintä yhteistyötä mitä minulla on koskaan ollut. Soitin Glendalle musiikillisista ideoistani teokseen, joita hän sitten kommentoi”, Pulkkis kertoo. Näkökulma ydinkatastrofiin on teoksessa erikoinen, sillä pääosaan nousevat lopulta eläimet, ja myös huumoria on mukana.
”Ydinonnettomuuden jälkeen alueella alkoivat lisääntyä monimuotoinen kasvisto ja myös uhanalaiset eläimet. Tämä antoi lähtökohdan idealle eläinrooleista, jotka laulavat kuviorikasta koloratuuria. Se lähenee avantgardea, kun taas ihmisten jäykkä sääntömaailma on perinteistä oopperaa. Nämä kaksi maailmaa eivät ymmärrä toisiaan.”

Uljas Pulkkis ei ole valinnut rankkoja oopperan aiheitaan, Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuutta ja Raatteen tien taistelua tietoisesti vaan ottanut vastaan libretistien ehdotukset.

Roolihenkilönä myös laulava joki

Ensimmäinen näytös keskittyy ihmisten maailmaan. Hahmoina ovat luonnonsuojelija Lana, ydinvoimalan johtoon astunut vallanhimoinen Allura, innokas byrokraatti Slykovitsh
ja kunnianhimoinen insinööri Max. Heidän välisensä kiistat vaikuttavat siihen, että Maxin yövuoron aikana sattuneen vahingon seurauksena yksi voimalan reaktoreista tuhoutuu.
”Katastrofia seuraa musiikissa äkillinen hiljaisuus, jonka läpi kuuluu linnunlaulua. Myös palomiehet ja laulavat robotit pääsevät ääneen. Toisessa näytöksessä päärooli on eläimillä ja alueen läpi virtaavalla laulavalla joella, jolle olen säveltänyt veden liplatusta muistuttavaa musiikkia. Ne ottavat lopulta niskalenkin ihmisten yrityksistä ratkaista syyllisyyskysymyksiä.
Lopun sanomana on, että luonto voittaa, ja ihmisten valheet ja säännöt joutuvat naurunalaisiksi.”
Pulkkis on käyttänyt uusien oopperoidensa säveltämisen apuvälineenä koodaamaansa tietokoneohjelmaa score-tool.com, joka arvioi solistien kuuluvuuden suhteessa orkesteriin. Kyseessä on samalla hänen tohtorityönsä Sibelius-Akatemiaan. Siinä hän tutkii orkestraatiota psykoakustiikan kannalta.
”Tietokonekäyrä kertoo, mitkä orkesterin taajuudet ovat sellaisia, että ne peittävät laulajien yläsävelsarjoja. Yllättävää voi olla se tulos, että välillä yksi sopraanoa peittävimmistä soittimista on
sello rikkaan yläsävelsarjansa takia. Tietokoneohjelman avulla pystyy myös havainnoimaan sen, millainen tekstuuri istuu parhaiten millekin äänelle. Käytin tätä apunani Tshernobyl-oopperassa.”
”Sain Tapio Lokilta apua hänen tutkimuksestaan Musiikkitalon suuren salin akustisesta mallista, joka kertoo akustiset olosuhteet tarkasti kultakin salin paikalta ja esiintyjien sijoittelun mukaan. Tämä malli on sisällytetty ohjelmaani.”
 

Ukrainalaisten teurastus

Entä sitten Suomussalmen kesäteatterissa laulaja Jyrki Anttilan OperArt-yhtiön tuottamana uutuutena nähtävä Raatteen tie? Ei kai luvassa ole uutta Tuntematon sotilas -oopperaa?
”Ei ole, sillä näkökulma on tässäkin erilainen. Panu Rajalan libretossa esiin tulee se, miten Raatteen tielle Neuvostoliiton lähettämä 163. divisioona oli nuoria ukrainalaisia, jotka määrättiin vastenmielisesti vähissä vaatteissa Suomen talviseen korpeen. Osoitan heidän nuoruuttaan laittamalla rooleihin naisia, kuin laihoina ja kimeä-äänisinä poikina”, Pulkkis kertoo.
”Neuvostoliitto ajatteli, että kyseessä oli sodan helppo sivujuonne, jonne ei tarvita ykkösmiehiä. Nuoria ukrainalaisia jäätyi jäälle sandaaleissa, ja heitä kohtasi kamala teurastus. Nostamme esiin yksittäisiä kohtaloita, kuten sotilaan, joka muistelee kotiaan eikä edes tiedä, missä on ja miksi.”
Tämä unohtamatta yhtään sitä, että Suomellakin oli miestappioita. Pulkkista on inspiroinut myös tekstin rikas tyyppijoukko: ”Rajala on löytänyt mukaan mielenkiintoisia hahmoja, kuten Stalinin oikeana kätenä tunnetun upseerin Lev Mehlisin, kaksi lottaa, sodasta reportaasia tekevän toimittajan, Hemingwayn tyttöystävän Martha Gellhornin ja jopa kirjailija Ilmari Kiannon.”
”Musiikkini on suurisuuntaista ja sodalle ominaisesti paikoin myös aggressiivista, vaikka siinä on vain 26 soittajaa. Tässäkin olen hyödyntänyt tohtorityöni tuomaa tietoa orkesterin soinnista. Myös Kekkonen-ooppera opetti minulle paljon ulkoilmaolosuhteiden äänentoistosta. Täytyy välttää yhdestä pisteestä tulevaa äänikuvaa ja hajauttaa se useisiin värähteleviin kohtiin niin, että laulajienkin luonnollinen ääni tulee mahdollisimman paljon esiin.”
Kekkosen opetuksia oli myös se, että ulkoilmanäyttämöllä siirrot kestävät, ja välimusiikeille täytyy jättää tilaa. Raatteen tiessä olen säveltänyt mm. hiihtomusiikkia – venäläistenhän sanottiin pelänneen suksien ääntä, koska se kertoi, että suomalaiset ovat lähellä.”
Raatteen tiestä tehdään myös sisätiloihin sopiva versio, joka nähdään syksyn 2022 aikana mm. Porissa, Hämeenlinnassa, Kuopiossa ja Lahdessa.
Harri Kuusisaari

 
 

KANTAESITYKSIÄ