Atso Almilan kantaatti Sodan Soutumies tarjoaa veriseen meritaisteluun kuolleen sotilaan näkökulman.
Kun aloin tehdä teosta viime vuonna, en olisi voinut kuvitellakaan, minkälaisiin poikkeusolosuhteisiin joudutaan. Teoksessa on silti yllättäviä rinnakkaisuuksia koronaviruksen aikakauteen. Korona on aiheuttanut monia yksinäisiä kuolemia, ja myös tässä teoksessa Antti kuolee yksin ja unohdettuna.”
Näin kertoo Atso Almila (s. 1953) uudesta baritonille ja orkesterille säveltämästään teoksesta Sodan Soutumies (2019-20). Kyseessä on 25-vuotisjuhliaan viettävän Kymijoen Lohisoitto –festivaalin tilausteos, ja kantaesityksen on määrä olla Lohisoiton avajaiskonsertissa 3. kesäkuuta Kotkan konserttitalossa.
Almilan johtamassa konsertissa on solistina Markus Nieminen ja orkesterina Kymi Sinfonietta. Haastattelun aikoihin huhtikuun alussa Lohisoittoa ei ole vielä peruttu, mutta mikäli niin kuitenkin käy, on festivaali tarkoitus pitää myöhemmin tänä vuonna.
Jos ovat ajat poikkeuksellisia, sitä on ollut Almilalle myös teoksen syntyprosessi. Hän on nimittäin ensimmäistä kertaa kirjoittanut teoksen tekstinkin itse.
”Tilauksesta alettiin keskustella viime vuoden Lohisoiton yhteydessä, ja Lohisoitto ry:n puheenjohtaja Matti Jylhä-Vuorio toivoi teokseen mukaan laulajaa. Kun sopivaa kirjailijaa ei silloin löydetty, päätin tarjoutua itse libreton tekijäksi”, Almila kertoo.
Sodan Soutumiehen aiheena on Ruotsinsalmen toinen meritaistelu heinäkuussa 1790. Tässä Itämeren kautta aikojen suurimmassa meritaistelussa ruotsalaiset joukot saavuttivat murskavoiton venäläisestä laivastosta, ja sen seurauksena Kotkan edustalla Ruotsinsalmen pohjassa on kymmenien hylkyjen ja tuhansien hukkuneiden sotilaiden hautausmaa.
Yksi näistä kuolleista voisi olla Almilan teoksen päähenkilö, kuvitteellinen rusthollin sotilas Antti. Sodan julman loiston sijasta teos avaa tapahtumiin taistelussa kuolleen sotilaan näkökulman.
”Sain tekstin kirjoittamiseen paljon apua historioitsija Jussi T. Lappalaisen kirjasta Kuninkaan viimeinen kortti (2011). Se kuvaa tarkasti Ruotsinsalmen taisteluja, eikä vain sotastrategiaa vaan myös yksityiskohtia. Olin häneen myös yhteydessä kirjoitustyön aikana, ja hän korjaili siinä yhteydessä termejä.”
”Lappalainen tarjosi minulle hämeenmaa-luokan fregatin Starkotterin, johon sijoitin Antin. Sieltä olisi ainakin periaatteessa voinut nähdä venäläisen Svjatoi Nikolain uppoamisen.”
Kapteeni Marshallin johtama Svjatoi Nikolai oli kuuluisin taistelussa uponnut laiva, ja siitä on tulossa Kotkan Merimuseoon kesällä näyttely.
Sodan Soutumies on suurimuotoinen, noin puoli tuntia kestävä teos. Se on saanut alaotsikon sinfoninen runo, mutta prosessin aikana lauluosuus kasvoi suunniteltua laajemmaksi, ja Almilan mukaan sitä voisi luonnehtia myös kantaatiksi.
”Tässä on tekstissä eräänlainen kolmio: on Ruotsin joukkoja komentanut Kustaa III, on Svjatoi Nikolain 24-vuotias kapteeni Marshall, joka ei antaudu vaan pitää kiinni sotilaskunniastaan ja uhraa sen vuoksi 400 miehen hengen, ja kolmantena on sotilas Antti.”
Teoksen alussa Antti on jo luinen haamu Ruotsinsalmen pohjassa. Hän elää uudelleen valmistumista laivan soutajaksi, taistelua, hukkumistaan ja elämäänsä haamuna meren pohjassa, jossa hän kohtaa lippuaan yhä luisilla sormillaan kouristuksenomaisesti puristavan kapteeni Marshallin.
”Tein libreton ensin kokonaan ja sitten sävelsin sen, mutta teksti kyllä eli vielä sävellysvaiheessakin. Halusin, että teksti on esityksessä selkeästi ymmärrettävissä. Markus Nieminen oli tiedossa laulajaksi jo säveltämisen aikana, ja tärkeää on ollut myös se, että orkesterina oli tuttu Kymi Sinfonietta.”
Almila luonnehtii Sodan Soutumiehen musiikkia tyyliltään romanttiseksi.
”On siellä jokunen pukinsorkkakin mukana, joten kyllä sen varmaan tunnistaa minun tekemäkseni. Teoksessa siteerataan muutaman kerran myös Kustaa III:n säveltämää menuettia, jonka hän teki voitetun taistelun kunniaksi. Se on mukana ironisena elementtinä ja kummittelee sitkeästi Antin ajatuksissa, vaikka hän ei tietenkään olisi voinut koskaan kuulla sitä.”
Kimmo Korhonen