Juha T. Koskinen (s. 1972) tunnetaan luultavasti parhaiten erilaisia dramaturgisia lähestymistapoja ja aihepiirejä soveltavista kamarioopperoistaan, joita hän on säveltänyt jo useita 1990-luvun puolivälistä lähtien. Viimeisimpänä niistä on valmistunut vuonna 2015 kantaesitetty Lusia Rusintytär, joka kertoo noituudesta syytetyn runonlaulajan traagisen tarinan.
Kamarioopperoiden rinnalla on kuitenkin jatkuvasti syntynyt myös soitinteoksia pääasiassa erilaisille kamarimusiikkikokoonpanoille. Niistä tuoreimpiin kuuluu Kuhmon Kamarimusiikin tilaama toinen jousikvartetto, jonka kantaesityksen nuorten muusikoiden kiitetty Borea-kvartetti soittaa Kuhmo-talossa 12. heinäkuuta. Sama yhtye esittää teoksen myös omassa konsertissaan Mäntän musiikkijuhlilla 8. elokuuta.
Vaikka kamarioopperat ja soitinteokset edustavat erilaisia juonteita Koskisen tuotannossa, niiden välillä voi olla myös kosketuskohtia. Uuden jousikvarteton tapauksessa yhteydet ovat erityisen vahvat, sillä teos kytkeytyy läheisesti Lusia Rusintytär –oopperaan.
”Kvartettoon sisältyy hyvin suoraan materiaalia Lusia Rusintytär –kamarioopperasta”, Koskinen kertoo. ”Tätä voisi verrata esimerkiksi Prokofjevin kolmanteen ja neljänteen sinfoniaan, jotka hän teki näyttämöteoksista. Tai Kalevi Ahon seitsemänteen sinfoniaan ja Hyönteiselämää-oopperaan.”
Kvartetto valmistui jo joulukuussa 2014. Se oli tilattu juhlistamaan Kuhmossa Suomen Säveltäjät ry:n 70-vuotisjuhlia, joita varten oli tilattu teos myös Jukka Tiensuulta. Tiensuun teos esitettiin Kuhmossa vuonna 2015, ja Koskisen teos siirtyi tälle kesälle.
”Syksy 2014 oli hyvin intensiivistä Lusia-oopperan säveltämistä”, Koskinen muistelee. ”Ei ollut kuitenkaan varmuutta, saadaanko teos näyttämölle, ja tuntui luontevalta tehdä Kuhmoon tilattu kvartetto samasta materiaalista.”
”Oopperan ensemblessähän jousikvartetti on myös keskeisessä asemassa. Tässä jousikvartetossa olen kuitenkin hyödyntänyt oopperasta nimenomaan sitä materiaalia, joka ei ole kirjoitettu kvartetille.”
Jousikvarteton ensimmäinen osa sai ennakkokantaesityksen jo tämän vuoden helmikuussa Japanissa Aichin taideyliopistossa, jossa Koskinen on toiminut vierailevana sävellyksen professorina. Esittäjänä oli suomalais-japanilainen Odysseus-kvartetti, joka sai itse valita, minkä teoksen kolmesta osasta se soittaa.
”Sain näin kuulla ensimmäisen osan ja tehdä siihen pieniä korjauksia. Se toteutui kvartetin kanssa workshop-tyyliin.”
Teoksella on kiinnostusta herättävä lisänimi ”Under a Ginkgo Tree in Tiergarten”, joka avaa teokseen myös Koskisen omaan henkilöhistoriaan liittyviä merkityksiä.
”Teoksen tunnelmassa on kyllä yhteistä oopperan kanssa, mutta suunta on eri. Lusia Rusintytär päättyy traagisesti, kun Lusia hirttäytyy suureen mäntyyn. Kvartettoonkin liittyy puu, nimittäin Ginkgo-puu eli neidonhiuspuu (Ginkgo biloba). Se on elävä fossiili, joka on peräisin Kiinasta. Se on tuotu Eurooppaan, ja jo Goethe kirjoitti siihen liittyvän rakkausrunon.”
”Neidonhiuspuu on pärjännyt hyvin täällä Euroopassa, ja kotini lähellä Berliinissä Tiergartenin englantilaisessa puutarhassa on kolme sellaista. Näen niitä usein kävellessäni siellä. Puun tapauksessa on toteutunut sopeutumisprosessi, joka vertautuu omaan sopeutumisprosessiini ja uuteen elämäntilanteeseen, kun olen asettunut Berliiniin.”
”Jousivartetot ovat minulle eräänlaisia tilintekoteoksia. Ensimmäisen kvartettoni kirjoitin suunnilleen 10 vuotta sitten. Vaikka tämän uuden kvarteton materiaali liittyy Lusia-oopperaan, se liittyy myös siihen, missä menen säveltäjänä juuri nyt.”
Koskisen uuden kvarteton osilla on selkeästi eroavat luonteet.
”Ensimmäinen osa on lähinnä johdanto, joka väläyttää esiin mahdollisuuksia, minne edetä. Toinen osa ottaa suunnaan. Se alkaa lyyrisesti, ehkä hiukan serenadimaisesti, mutta alkaa sitten kehittyä. Kolmas osa on lähinnä dramaattinen fantasia. Se on lähellä näyttämömusiikkia, ja soittimista tulee melkein kuin hahmoja. Mutta toisin kuin Lusiassa, tässä on ’happy end’, kaunis lopetus.”
Suotta ei säveltäjä ole varustanut viimeisiä tahteja esitysmerkinnällä ”con tenerezza”, hellyydellä.
Kimmo Korhonen
