Tomi Räisäsen uuden teoksen Lappi-aiheisina mielikuvina ovat maailmanpylväs, Sampo, Suomen pakkasennätys, Tupolev-pommikone ja Pohjantähti. Kyseessä on konsertto fagotille ja kontrafagotille.
On säveltäjiä, joille musiikki on oma itsenäinen, abstrakti alueensa, ja otsikoiden antaminen teoksille enemmän tai vähemmän hankala prosessi, joka ei saa vaarantaa teoksen absoluuttisuutta. Toista ääripäätä taas edustavat ne säveltäjät, joille nimi on olennainen osa teosta ja jopa välttämätön elementti koko sävellysprosessin aloittamiselle.
Tomi Räisänen (s. 1976) kuuluu selkeästi jälkimmäiseen ryhmään.
”Keksin aina nimen ja ulkomusiikillisen innoittajan ensin. On olennaista sävellystyölle, että on jonkinlainen mielikuva, miltä jokin asia kuulostaa. Prosessi alkaa otsikosta, ja sointimaailma lähtee syntymään sen pohjalta. Sävellän kronologisesti, enkä säveltämistä aloittaessani tiedä, miten teos tulee loppumaan”, kertoo Räisänen.
Räisäsen uusimmassa sävelvisiossa innoittajana on ollut monissa kulttuureissa esiintyvä ajatus taivaankantta tukevasta maailmanpylväästä; siitä uuden teoksen latinankielinen nimi Axis Mundi. Kyseessä on fagotille ja kontrafagotille kirjoitettu kaksoiskonsertto, jossa solisteina ovat Helsingin kaupunginorkesterin fagottiryhmässä istuvat Mikko-Pekka Svala ja Noora Van Dok. Esitykset ovat 6. helmikuuta Sodankylän kunnan valtuustosalissa ja 7. helmikuuta Rovaniemen kulttuurikeskus Korundin salissa. Lapin kamariorkesteria johtaa John Storgårds.
Räisäsen tuotantoa tunnetaan Suomessa vain valikoidusti, sillä suuri osa siitä on syntynyt ulkomaisista, pääasiassa keskieurooppalaisista tilauksista. Hän on kirjoittanut teoksia erilaisille soitinmusiikin kokoonpanoille, orkesterille, kamariorkesterille; yhtyeille ja soolosoittimille, kun taas vokaalimusiikin osuus on jäänyt pieneksi. Viimeaikaisista teoksista marimbakonsertto Portal (2018) herätti huomiota saavuttamalla kolmannen sijan Uuno Klami –kilpailussa syksyllä 2019.
Räisäsen musiikki huokuu vahvaa ilmaisuvoimaa, eräänlaista musiikillisen kerronnan tai maalauksellisuuden tuomaa draamallisuutta. Tyylillisesti hän liikkuu laajalla alalla mutta valitsee keinonsa huolella.
”Sävellystyyliäni on joskus luonnehdittu eklektiseksi, mitä saatetaan pitää negatiivisena asiana, mutta itse en koe sitä sellaisena. En halua, että minulla olisi mitään tyylillisiä rajoitteita siinä, mitä asioita otan esiin työkalupakistani. Aiemmin ilmapiiri oli Suomessa ehkä tiukempi, mutta nyt on vapaampaa”, Räisänen toteaa.
Konsertoilla ja solistiteoksilla on tärkeä asema Räisäsen tuotannossa. Nyt tämä ryhmä täydentyy uudella mielenkiintoisella aluevaltauksella fagotille ja kontrafagotille sävelletyn Axis Mundin myötä. Minkälaisia ajatuksia syntyi, kun sinulta pyydettiin kaksoiskonserttoa tällaiselle ei aivan tavanomaiselle duolle?
”Olen työläinen ja teen työtä käskettyä”, Räisänen naurahtaa. ”Tässä on tiettyä haastavuutta, mutta en koe sitä ongelmana. Kaikilla soittimilla on vahvuutensa ja heikkoutensa, joten olin projektista hyvin innoissani.”
”Ensimmäinen ajatus on varmaan se, että näistä kahdesta soittimesta syntyy yksi superinstrumentti. Mutta ovathan ne kuitenkin aivan erilaisia soittimia. Niiden äänialatkin ja parhaimmat rekisterit ovat erilaiset. On totta, että kontrafagotti ei ole samalla tavalla notkea soitin kuin fagotti, mutta siinäkin on omat hyvät puolensa.”
Teoksessa on kuusi osaa, jotka soitetaan tauoitta yhteen.
”Viime aikoina olen tykännyt lyhyistä osista rakentuvasta laajemmasta muodosta. Eri osissa voi käyttää erilaisia, selkeästi erottuvia sointimaailmoja, ja lyhyet osat antavat oikeutuksen vaihtuvuudelle. Näin oli myös marimbakonsertossa Portal.”
Entä mitä eri osien otsikoiden takana on?
”Leikkisästi tätä voisi kutsua nimellä Täällä Pohjantähden alla”, Räisänen naurahtaa.
”Tämä liittyy vahvasti Suomen historiaan ja nimenomaan Lappiin. Avausosa Sampo sai innoituksen workshopista solistien kanssa, jolloin he vertasivat matalalla soivien kvarttien ja kvinttien resonanssia jäänmurtajaan ja pommikoneeseen. Sampo on siis jäänmurtaja, mutta onhan se tietenkin tuttu myös Kalevalasta.
Toinen osa Sammas tarkoittaa maailmanpylvästä. Kolmas osa −51,5 °C viittaa Suomen pakkasennätykseen Kittilän Pokassa 1999 ja neljäs osa СБ-2 venäläiseen Tupolev-pommikoneeseen, jollaiset pommittivat myös Rovaniemeä. Kirjokansi tarkoittaa taivaankantta ja Polaris Pohjantähteä, kultaista naulaa maailmanpylvään päässä.”
Kimmo Korhonen
