Tähtitieteilijä Johannes Kepler pyrki tieteisromaanissaan Uni (1624) edistämään uutta maailmannäkemystä ja joutui kärsimään epädogmaattisuutensa seuraukset. Keplerin tarina kiinnosti säveltäjä Juha T.- Koskista ja dramaturgi Aleksi Barrièrea, ja tuloksena oli genrerajoja rikkova ooppera Earthrise. Se yhdistää uutta musiikkia ja 1600-luvun ohjelmistoa.
Kansallisoopperan Alminsalissa 17.10. kantaesitettävä Earthrise laulajalle, näyttelijälle ja barokkiorkesterille on monen tekijän yhteistyönä syntynyt teos. Uudenlainen visio musiikkiteatterin mahdollisuuksista lähti muodostumaan Radio Francen tilaaman Ophelia/Tiefsee -teoksen myötä, joka oli säveltäjä Juha T- Koskisen edellinen yhteistyöprojekti libretisti-dramaturgi-ohjaaja Aleksi Barrièren kanssa.
”Moniäänisen pluralistinen työmetodi toteutui Earthrise-teoksessa vielä monitasoisemmin ja kattavammin. Omasta puolestani tärkein muutos on tämä: teoksen työprosessissa ei ole enää dominoimassa säveltäjä. Earthrise-teoksen työryhmä on alusta alkaen tehnyt kaikki tärkeimmät päätökset keskustellen”, Koskinen kertoo.
”Lähdimme liikkeelle tähtitieteilijä Johannes Keplerin (1571–1630) Somnium (Uni) -kertomuksesta. Sitä pidetään historian ensimmäisenä tieteisromaanina. Kertomuksessa Kepleriä itseään muistuttava tiedemies matkustaa noitaäitinsä avulla kuuhun ja tutkii maapalloa toisesta näkökulmasta.”
Earthrise kietoutuu tämän tekstin ympärille ja avaa sen monia ulottuvuuksia. Romaania käytettiin Keplerin omaa äitiä Katharinaa vastaan dramaattisessa noitaoikeudenkäynnissä, jossa astronomipojasta tuli noitaäidin puolustaja.
Työryhmä lähti etsimään cembalisti Marianna Henrikssonin johdolla teokseen sopivaa 1600-luvun musiikkia. Tämän jälkeen vokaalitaiteilija Anni Elif Egecioglu sävelsi laulut teoksen avainkohtiin. Ja vasta kaiken tämän jälkeen käynnistyi Koskisen osuus säveltäjänä.
”Olemme kutsuneet teosta varten säveltämääni uutta musiikkia interpolaatioiksi, koska juuri ne osuudet rakentavat siltoja teoksen muiden musiikkien välille. Lisäksi olen orkestroinut barokkisoittimille kaksi Anni Elif Egecioglun säveltämistä lauluista, sekä säveltänyt koraalifantasian, kehtolaulun ja lisäksi musiikkia teoksen johdantoon ja postludiin.”
”Itselleni haastavinta Earthrisen sävellystyön kannalta oli löytää toimivia ratkaisuja oman sävelkieleni puitteissa, sellaista ilmaisua, joka luontevasti yhdistää 1600-luvun barokkimusiikin sekä Anni Elif Egecioglun jazz-tyyliset laulut. Barokin osalta avukseni tuli aikaisempi yhteistyöni Cornucopia-yhtyeen kanssa. Sieltä cembalo ja viola da gamba ovat jo vanhoja tuttujani, mutta tällä kertaa sain myös uusia tuttavuuksia violonen ja luutun myötä.”
”Tärkeä kokemus oli myös saada kokeilla ennakkoon Eathrisen sävelmaailmaa pienoiskoossa: Aliisa Neige Barrière tilasi viiden minuutin mittaisen teoksen mezzosopraanolle, harpulle, kahdelle viululle ja viola da gamballe kuratoimaansa Songs of Judith -konserttiin Turun musiikkijuhlille. Teos sai nimekseen She who saw things to come. Teoksia yhdistää toisiinsa Prahan kaupungin myyttisen perustajan Libušen tarina. Hoviastronomina Prahassa työskennellyt Kepler mainitsee sen eräänä innoituksen lähteenään.”
”Kuten Kepler latinaksi kirjoittamassaan tiiviissä tekstissään ja Aleksi Barrière monikielisessä libretossaan, halusin myös itse rakentaa partituuriini mahdollisimman rikkaan ja monitasoisen musiikillisen assosiaatioverkoston. Partituurini kiintotähdeksi valitsin selkeästi tunnistettavan sointukulun, joka tulee Tähti-mandala (Hoshi mandara) pianosarjani Nebulae-osasta. Kyseinen harmonia ilmestyy Earthrisen ensimmäisen uniepisodin johdantona ja palaa myöhemmin useampaan kertaan teoksen kuluessa, rauhoittaen käynnissä olevan tilanteen ja käynnistäen uusia tapahtumasarjoja.”
Harri Kuusisaari
Teoksessa esiintyy Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) ja sen esitykset ovat osana Helsinki Early Music Festivalin ohjelmistoa.
