sunnuntai toukokuu 5. 2024

”Orkesterin mies” kamarimusiikin parissa

Atso Almila kokee kamarimusiikin tärkeäksi niin itselleen kuin orkesterimuusikoiden työlle. Hänen uusin teoksensa Musicubic Fantasy kuullaan Kuopiossa. © Hanna Lumme / YLE

”Minähän rakastan säveltää kamarimusiikkia, se on niin intiimiä ja suorassa yhteydessä muusikoihin, siinä on kaikki oleellinen.”

 

Näin kertoo Atso Almila (s. 1953), jota on aktiivisen kapellimestarintyön vuoksi pidetty usein leimallisesti ”orkesterin miehenä”. Hän toimi vuosina 1995-2000 Kuopion kaupunginorkesterin ylikapellimestarina ja on ollut vuodesta 2007 lähtien sen toinen kapellimestari. Vuodesta 2013 lähtien hän on ollut myös Sibelius-Akatemian kapellimestari- ja orkesterikoulutuksen professori.

Orkesteriteoksia hänen kynästään onkin syntynyt runsaasti, mm. viisi sinfoniaa ja useita konserttoja, mutta erityisen läheiseksi hän kokee silti juuri kamarimusiikin.

Almilan uusi kamarimusiikkiteos, haastattelua tehtäessä vielä työn alla ollut A Musicubic Fantasy, saa kantaesityksensä sunnuntaina 18. maaliskuuta Kuopion kaupungintalolla. Teos on sävelletty huilulle ja jousitriolle, ja esittäjinä ovat Päivi Väisänen, Elisabeth St-Cyr, Mikko Väisänen ja Peter Gospodinov, joista yhdessä muodostuu Kallakvartetti. Samassa konsertissa kuullaan kantaesityksenä myös Herbert Lindholmin huilukvartetto Episodes.

Kaikki Kallakvartetin jäsenet ovat Kuopion kaupunginorkesterin muusikkoja ja tuttuja Almilalle. Se on vaikuttanut myös teoksen sävellysprosessiin.

”Tämä on tehty vähän mittatilaustyönä. Tunnen heidät ja tiedän sen haastamisen tason. Toisaalta he ovat kaikki soittaneet musiikkiani orkesterissa ja tuntevat tyylilajini, joten he tietävät, mitä on tulossa.”

”Kun juttelin tästä teoksesta huilisti Päivi Väisäsen kanssa, hän kertoi, että kun he kokoavat ohjelmaa konsertteihin, siellä on usein paljon vähän vanhempaa musiikkia, jossa huilu on hyvin dominoivassa asemassa ja muut saavat soittaa tylsiä säestyskuvioita. Hän toivoi, että tässä muutkin saisivat kunnon kamarimusiikin tapaan solistista soitettavaa, ja vastaavasti huilu, joka yleensä kantaa suurimman vastuun, saisi välillä vähän lepopaikkoja.”

Entä teoksen nimi?

”Olen vähän sellainen sanaleikkijä. Kvartetin soittajatkin vähän ihmettelivät nimeä, että mitähän on tulossa. Ihastuin tuohon cubic-sanaan, jossa on mukana kolme ulottuvuutta. Ja teoksessani on kolmena erilaisena karakterina ilmaisuani, se katsoo kolmesta vähän erilaisesta näkökulmasta sävellystapaani, joka niin kuin kaikki tietävät, on aika traditionaalinen.”

”Kyseessä on yhtäjaksoisesti soitettava suunnilleen varttitunnin pituinen teos. Siinä on aluksi hyvin rauhallista hidasta musiikkia, sitten tulee hyvin korni hidas valssi, joka on varmasti velkaa Prokofjeville, ja sitten mennään vauhdilla loppusuoraa.”

Almilan teos kuullaan Kuopion kaupunginorkesterin kamarisarjan konsertissa. Almila kokeekin tärkeäksi, että orkesterin muusikot soittavat myös kamarimusiikkia, sillä se parantaa ratkaisevalla tavalla myös orkesterin ensemble-soittoa.

”Meillä ovat uudet nuoret soittajat panostaneet kamarimusiikkiin, ja he ovat vetäneet vanhempiakin soittajia mukaansa. Ja se kaikki tukee koko ajan myös orkesterin tason nostamista.”

Kamarimusiikin aktiivinen esittäminen ei Kuopiossa rajoitu orkesterin kamarisarjaan, sillä kaupungissa on jo lähes kymmenen vuoden ajan toiminut Kuopion kamarimusiikkiseura ry. Se on järjestänyt keskimäärin 15 konserttia vuodessa Kuopiossa ja maakunnassa, esiintyjinä sekä paikallisia ammattimuusikoita että vierailijoita.

Almila iloitsee kamarimusiikin hyvästä asemasta Kuopiossa ja sen luomasta yhteisöllisyyden tunteesta.

”Yleisö on ollut hirveän lämpimästi mukana. Senhän ei ole tarkoituskaan olla millekään kahden tuhannen hengen yleisölle suunnattua, vaan siinä ollaan intiimeissä tiloissa, jollaisiin kamarimusiikki on alun perin tarkoitettukin. Meillä on Kuopiossa todella kaunis kaupungintalon sali, jossa soi hyvin ja joka sopii erinomaisesti kamarimusiikille. Myös tällä hetkellä remontissa olevassa Musiikkikeskuksessa on hyvä kamarimusiikkisali.”

Kamarimusiikin säveltämistä on tiedossa Almilalle lisääkin. Fagotisti Otto Virtanen on tilannut useammalta säveltäjältä teoksia fagotille.

”Fagottikonsertto minulla jo on, mutta ei vielä fagottisonaattia”, Almila toteaa. Sitä odotellessa on kuitenkin ensin vuorossa huilukvartetto A Musicubic Fantasy.

Kimmo Korhonen

KANTAESITYKSIÄ