RONDO-LEHTI Kantaesitykset Vetäytyvä jää rytkyy ja vaikertaa

Vetäytyvä jää rytkyy ja vaikertaa

 

Outi Tarkiaisen teos Yön auringon variaatiot on ehdolla Fondation Prince Pierre de Monacon musiikkipalkinnon saajaksi. © Saara Salmi

 

Outi Tarkiaisen uusi teos Jään lauluja on saanut inspiraatiota yhtä lailla pohjoisen luonnosta kuin naisen kehon sulkeutumisesta raskauden jälkeen. Teoksen kantaesitys 2. lokakuuta RSO:n konsertissa juhlistaa Suomen Säveltäjät ry:n 75-vuotista taivalta.

 

Radion sinfoniaorkesteri on omistanut Suomen säveltäjille 2. lokakuuta olevan konserttinsa. Siinä kuullaan kantaesityksinä Ylen tilaamat uutuudet, Outi Tarkiaisen Jään lauluja sekä Sampo Haapamäen laulusarjan ensimmäinen osa. Paavo Heinisen ja Jouni Kaipaisen teokset edustavat kokeneempaa kaartia.

Tarkiainen ja Haapamäki ovat muokanneet teoksistaan kaksi versiota: soittajistoltaan pienemmän voi esittää, vaikka orkesterin kokoa olisi epidemian vuoksi rajoitettu, toinen versio on suurelle orkesterille. Se, kumpi versio kuullaan, ratkennee vasta konserttiviikolla.

Outi Tarkiaisen uusi orkesteriteos Jään lauluja on saanut inspiraationsa jään ikiaikaisesta liikkeestä. ”Hitaasti vyöryvä ja kaiken alleen peittävä jää helisee, rytkyy ja vaikertaa natisten”, säveltäjä kuvailee. Samalla hän haluaa ilmentää sitä, kuinka ilmaston lämpeneminen murtaa ikivanhat luonnonlait. 

”Vaikka teoksen nimi on Jään lauluja, kyseessä on itse asiassa orkesteriteos, ei laulusarja. Se on pari ja sisarteos viime vuoden elokuussa Proms-festivaalilla kantaesitetylle, BBC:n filharmonikkojen tilaamalle Yön auringon variaatiot -teokselle”, Tarkiainen kertoo.

”Ne ovatkin todelliset kaksoissisaret, melkein kuin laajemman orkesteriteoksen kaksi osaa. Niiden materiaaleja on johdettu toisistaan ja iso tarina jatkuu teoksesta toiseen. Molemmat on rakennettu syklisesti esitettäväksi kummassa tahansa järjestyksessä, aivan kuin vuoden kierron voi ajatella alkavan joko talvipäivän tai kesäpäivän seisauksesta, valon näkökulmasta katsottuna.”

Kaksoissisaret ovat kuitenkin säveltäjän mukaan luonteeltaan aivan vastakkaiset, kuin Jin ja Jang, Yön auringon variaatioiden teemana oli keskikesän valoon avautuminen rinnastettuna naisen kehon avautumiseen uuden elämän edessä.

”Jään lauluja kertoo puolestaan jään vetäytymisestä ja toisaalta naisen kehon asteittaisesta sulkeutumisesta raskauden päätyttyä. Päivä päivältä uusi ihminen lakkaa olemasta osa naisen kehoa, ja keho hiljalleen palautuu taas omaan uomaansa.”

Tarkiainen luonnosteli Jään laulut viime vuonna Jäämeren rannalla viettäessään perheineen kesää Norjan Mehamnissa, eräässä Norjan pohjoisimmista kylistä.

”Kävelin joka aamu aivan kylän edustalla pohjoiseen aukeavan Jäämeren rantoja ja kuuntelin tuon Jään valtameren vääjäämätöntä, ikiaikaista puhetta. Luulen, että teokseen tuli paljonkin mukaan sen maiseman valtavaa avaruutta ja hurjuutta. Jopa Mehamnin sataman tuulessa huojuvien lipputankojen yksinäinen helinä hiipi kuin varkain aivan teoksen loppuun.”

”Syksyllä sitten työstin orkesteripartituuria osin Inarissa ja osin Pariisissa, ja sain teoksen valmiiksi joulukuussa Inarissa pakkasten aikaan juuri ennen kuin synnytin toisen poikamme.”

Teoksen toinen tilaaja on Iceland Symphony Orchestra, ja se saa Islannin kantaesityksensä Reykjavikissa pari viikkoa RSO:n konsertin jälkeen. Tarkiainen on omistanut teoksen ensimmäiselle ilmastonmuutoksen vuoksi kadonneelle jäätikölle Islannissa, vuonna 2014 kuolleeksi julistetulle Okjökullille.

 

Säveltaiteen edistäjät

Rondo julkaisee Suomen Säveltäjät ry:n 75-juhlien kunniaksi tässä lehdessä teemakokonaisuuden, jossa käsitellään säveltäjän muuttuvaa ammattikuvaa: kollektiivista säveltämistä, epätavallisten soittimien käyttöä ja säveltäjän arkea.

Yhdistys perustettiin vuonna 1945. Perustajajäseniä oli 28 ja heihin kuuluivat idean isät Kalervo Tuukkanen ja Erik Bergman sekä mm. Leevi Madetoja, Nils-Eric Fougstedt, Taneli Kuusisto ja Selim Palmgren, joka myös oli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.

Päätehtäväksi koettiin säveltäjien taloudellisen aseman turvaaminen, missä tarkoituksessa lahjoitusvaroin perustettiin Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto. Yhdistys toimii säveltäjien ammatillisena siteenä ja valvoo ja tukee heidän taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etujaan sekä edistää Suomen luovaa säveltaidetta. Nykyisin jäsenmäärä on 221, joista miehiä on 196 ja naisia 25.

 

EI KOMMENTTEJA

Exit mobile version