G Livelabista on tullut Helsingin musiikkielämän piristysruiske, uudenlainen areena, joka kokoaa yhteen tyylikkääseen ja rentoon paikkaan musiikkia alkuperään katsomatta. Inspiroiva tila yllyttää uudentyyppiseen musiikin kokemiseen. G Livelabin ansioita eivät ole vain tunnelma ja ideologia, vaan sen huolella suunitellut, korkeatasoiset äänentoistomahdollisuudet tekevät siitä Helsingin parhaan elektroakustisen musiikin esityspaikan. Tämä oli hyvin todettavissa Musica nova Helsingin klubikonserteissa ja nyt Meta4:n klubikeikalla, jossa kuultiin elektroakustista jousimusiikkia Suomesta ja Ranskasta. Tulevana viikonloppuna tähtikvartetti lentää Pariisin Saariaho-teemaiselle Présences-festivaalille esittämään saman ohjelman, jonka säveltäjiä yhdistävät mm. opinnot elektroakustisen musiikin keskuksessa IRCAMissa.
Konsertin päätti jo klassikoksi muodostunut Saariahon myöhäisteos Nymphéa jousikvartetille ja live-elektroniikalle (1987). Teos on mukana myös Meta4:n muutama vuosi sitten julkaistulla Saariahon jousiteoksia sisältävällä levyllä, jonka jatko-osa julkaistiin loppysyksystä. ”] Nymphéa (Lumme) virtailee monitaitteisena tutkielmana, jossa soittimet kahlaavat loputtomasti läikkyvää ja hälyisesti roiskahtelevaa sointipintaa. Jousisoittimien äänet siroavat värisäikeiksi, joihin hillitty elektroninen ympärys tarttuu. G Livelabin virtuaalinen kamariakustiikka sekä elektroniikan toteuttaminen huippuvälinein luovat ainutlaatuisen kuuntelukokemuksen, jossa viihtyisä klubi muuttuu todelliseksi sekoittuneiden sointien pyhäköksi. Kuulokuva on samalla kertaa miellyttävän intiimi ja yliluonnollisen elävä. Erityisesti Nymphéan väkeviksi kasvavat, yläsävelikkäinä kohisevat tuttiaallot olivat todellista korvien teräväpiirtokuvaa.
Nymphéassa kehitellyt kitkaiset, huolellisesti särjetyt jousisoinnit toistuivat kaikissa illan teoksissa ja olivat pääosassa ranskalais-argentiinalaisen Sebastian Rivasin toisessa jousikvartetossa nimeltään Tribology (2016). Tribologia on nimenomaan kitkaa tutkiva tieteenala, konetekniikan osa-alue joka keskittyy kosketuspintojen väliseen kulumiseen. Viisiosainen Tribology otti pirteällä ja taidokkaalla tavalla kaiken irti kihnuttavista ja raapivista soittotavoista. Oli huiluäänten vingahtelua, rapsahtelevia pizzicatoja, jouhia säälimätöntä raastamista ja ruosteenväristä hankailua jäsennettynä selväpiirteisesti rajatuiksi miniatyyreiksi.
Muut teokset ammensivat luonnosta kuten Nymphéakin. Saariahon soolosellolle ja elektroniikalle säveltämä laajahko Prés (1992) oli saanut inspiraationsa merestä, ranskalaisen Jean-Luc Hervén En découverte (2004) puolestaan otti lähtökohdakseen japanilaisen idänsilkkikerttusen ääntelyn. Prés-teoksessa Tomas Djupsjöbackan sello purjehti horisontaalisen, kiharaisen hälyn ja vertikaalisen, laajakaarroksisen liikkeen välillä. Live-efekteistä sekä pulputtavista ja kohisevista sampleista koostuva elektroniikkaosuus ja sello kietoutuivat G Livelabin olosuhteissa toisiinsa ihanteellisella tavalla, kiinnittyivät toistensa iholle.
Hervén En découverte -teoksessa Minna Pensolan ja Antti Tikkasen viuluduo sai seurakseen elektroniikan, joka teoksen lopulla kaareutui loputtomana glissandona visertävien lintujen ylle. Kerttusen ääni toimi alkusoluna, joka kehittyi vuoropuheluksi ja monistui elektroniikan avulla lintumetsäksi.
Meta4:n muusikot ovat elementissään musiikista juttelevina esiintyjinä. He osaavat olla lavalla oma itsensä ja samalla heittäytyä tinkimättömästi musiikkiin.
Auli Särkiö
G Livelab 15.2.2017 klo 19
Meta4:
Antti Tikkanen ja Minna Pensola, viulu, Atte Kilpeläinen, alttoviulu, Tomas Djupsjöbacka, sello
Marko Myöhänen, elektroniikka
Saariaho, Rivas, Hervé
