Kenties Suomen ensimmäinen klassisen musiikin Youtube-konsertti koettiin torstaina 7.4., kun Kamus-kvartetti konsertoi helsinkiläisestä taitelija-asunnosta verkkokameroiden välityksellä kotiyleisölle. Samantapaisia suoria lähetyksiä ovat tehneet jo orkesterit RSOsta Saimaa Sinfoniettaan, joten näyttää siltä, että konserttien livestriimaus on tullut jäädäkseen.
Livestream-konsertit ovat ilmiönä mainio tilaisuus ihmisille, joilla ei ole tilaisuutta päästä paikan päälle äänimaailmoista nauttimaan. Kun konsertti voidaan välittää koteihin, palvelutaloihin ja kouluihin ympäri maailmaa, monelle voi aueta täysin uusi maailma tai vanha voi näyttää kokemuksen jälkeen paria astetta kirkkaammalta.
Toisaalta virtuaalisesti välitetty konsertti voi olla ”]sohvaperunoille tai sosiaalisesti estyneille vain tekosyy jäädä kotiin makaamaan. Jää kokematta monta elämystä, saamatta monta tilaisuutta ja vaikka maailma kirkastuisikin, niin ei välttämättä samassa määrin kuin kanssaihmisten parissa konserttisalissa. Äänenlaatu ei ole välttämättä paras mahdollinen, ja konserttinautinnon maksimoitumisen kannalta hyvät laitteet ja yhteys ovat A ja O.
Silti toivotan striimausilmiön tervetulleiksi! Oli mukavaa rentoutua löhötuolissa musiikin parissa ja samalla konserttietiketin vastaisesti mutustella fetasalaattia. Itse taidan silti jatkossakin raahautua tai hypähdellä innosta konserttisalille. Kuten sanotaan, vierivä kivi ei sammaloidu.
Kamus-jousikvartetin Youtube-konserttikokeilu oli sopivasti tunnin pituinen, eikä ohjelmakaan ollut hullumpi. Dvořákin Sypressejä oli ensimmäisissä osissaan ihastuttavan harras ja unenomainen. Kolmannessa osassa vain striimauksen huonot puolet tulivat tutuiksi, kun säestys ensiviululle äityi osin puuroiseksi. Vika oli silti selvästi paikan akustiikan tai lähetyksen, joka osassa ei suosinut kuuluvuuden harmoniaa kotiyleisöön asti. Osan leppeät kisailut ritardandoineen olivat muuten viehkeää kuunneltavaa.
Šostakovitšin jousikvartetto nro neljä on ehtaa ”Sostaa”, jossa soittajat saivat pistää parastaan ja äänenlaatukin alkoi ehetä. Teos alkoi kiinnostavasti kansanmusiikkimaisen melodian leijuen ensin toonikaurkupisteen päällä. Kullakin soittajalla jousen paine kielellä vaihteli oivasti hentoisesta hipaisusta intensiivisen voimalliseen ilmaisuun. Kolmas Allegretto-osa oli kvarteton kiinnostavinta kuultavaa eteenpäin tykyttävällä rytmillään, johon sekoittui irvokas lastenlaulumainen teema. Läpi osan, mutta myös koko konsertin ajan Kamuksen jäsenten yhteen hitsautunut työ sekä eläytyminen näkyi katseissa ja ilmeissä.
Aki Yli-Salomäen Uinukainen antoi kantaesityksellään teoksen, jossa monipuolisten jousisoitinten ominaisuus kuvata suuria tarinoita pääsi hyvin esiin. Teos alkoi muinaissuomalaista kehtolaulua muistuttaen rauhoittavilla pitkillä äänillä. Linnunradan tähtikirkas kimmellys laskeutui vähitellen pilviin ja maan tasalle, ja palasi sitten takaisin jonnekin universumin perukoille. Tästä tulkinnasta nautin tällä kertaa eniten.
Kotisalonkikonsertti Youtuben välityksellä 7.4. klo 19.30
Kamus-kvartetti: Terhi Paldanius, I-viulu; Jukka Untamala, II-viulu; Jussi Tuhkanen, alttoviulu; Petja Kainulainen, sello
Elina Salin
