Balettia vai BDSM-leikkejä?

Wojciech Grudziński (edessä), Maria Magdalena Kozłowska tanssivat teoksessa TEACH ME NOT! © Sinem Kayacan / Zodiak

Suomessa on viime aikoina päässyt näkemään useita kansainvälisiä nykytanssiteoksia, joissa ruoditaan klassisen baletin estetiikkaa ja käytäntöjä.

Zodiakin järjestämän Sivuaskel-festivaalin ohjelmistossa oli viime vuonna peräti kolme balettiaiheista teosta. Onnistunein oli Florentina Holzingerin body horror -pläjäys Tanz, jossa syyniin joutuivat romanttisen baletin ihanteet.

Niin ikään Zodiakin Suomeen tuoma TEACH ME NOT! on käsiohjelman mukaan innoittunut baletin jännitteisestä oppilas–opettaja-suhteesta. Esityksenä puolalaisten Wojciech Grudzińskin ja Maria Magdalena Kozłowskan teos tosin on varsin abstrakti. Enimmäkseen se murskaa baletin pieniksi palasiksi – ja onnistuu missiossaan.

Lajista jää näkyville lähinnä pysäyttävä fallinen balettitanko. Lisäksi on tietysti se, mikä kätkeytyy baletin estetiikan alle, syvälle kehoon.

Ensimmäinen näyttämökuva tekee selväksi sävyn: balettia nuorempana opiskellut Grudziński ja Kozłowska seisovat kasvot peitettyinä yleisöön päin. Päässään heillä on vaaleanpunaiset nahkanaamiot, jotka vievät ajatukset BDSM-skeneen, suostumuksellisen alistamisen ja alistumisen maailmaan. Opettaja–oppilas-suhde ladataan heti täyteen seksuaalista jännitettä.

Naamioita lukuun ottamatta esiintyjät ovat alasti. Käsissään heillä on fallokset, valtavat puiset dildot. Painostavassa avausliikkeessä Grudziński ja Kozłowska laskeutuvat baletin toisen asennon pliéhen jalat aukikierrossa niin, että puupenikset näyttävät tunkeutuvan heidän sisäänsä. Esiintyjien paini kivun, houkutuksen ja seksuaalisuuden kanssa muistuttaa Tanzin teemoja.

Oman hienovaraisen komiikkansa teos tavoittaa, kun Lubomir Grzelakin ja Wojtek Blecharzin elektroninen musiikki alkaa häiriköidä balettitunneilta tuttua käskyttävää pianoa. On kuin klassisen musiikin teemat yrittäisivät viekoitella ruumiita puolelleen, mutta esiintyjät onnistuvat vastustamaan baletin houkutusta. Rujossa, paikoin hätääntyneessä liikekielessä on joitain baletista tuttuja elementtejä, mutta enimmäkseen liike käyttäytyy baletin-, jopa tanssinvastaisesti.

Esitys kääntyy sekä humoristisempaan että ahdistavampaan suuntaan, kun näyttämölle liu’utetaan massiivisten penisten muotoon veistetyt balettitangot, joiden kanssa Grudziński ja Kozłowska käyvät jonkinlaiseen valtataisteluun. Erityisen hauska on osuus, jossa he makaavat vatsallaan tankojensa vieressä ja nostelevat takamuksiaan kuin baletille antautuen. Myös sukuelimet ottavat tankoihin kontaktia.

Näkökulmasta riippuen tankoja joko himoitaan tai häpäistään. Niitä halutaan ja niitä pelätään – kuten niin monia asioita baletin maailmassa.

Esitys murskaa baletin pieniksi palasiksi – ja onnistuu missiossaan. © Sinem Kayacan / Zodiak

TEACH ME NOT! on paikoin karmiva, paikoin huvittava osoitus siitä, millaiseksi balettikoulutus voi kehon ja mielen kalibroida, ja miten yllättäviä, hämäriä muotoja tuon kalibroinnin purkaminen voi saada. Joinain hetkinä mielikuvat kääntyvät eläimiin ja teurastamoihin, toisina Berliinin tekno- ja fetissiklubeille.

On myös osuuksia, jotka sijoitan balettitunnille, mutta näkyvien tapahtumien sijaan tunnelmiksi oppilaiden pään sisällä. Juuri sisäistä vastustusta teos kuvaa oivallisesti. Tältäkö näyttäisi, jos tunnilla tekisi vastoin opettajan tahtoa – vastoin tangon tahtoa? Mitä opettaja sanoisi? Miksi sillä on merkitystä?

Teoksen lopussa lattiaan projoisoidaan näkökulmaa horjuttava teksti. Kuka saa sanoa ’ei’ ja mille? Mitä tanko ajattelee, tuntee ja näkee? Valitettavasti juuri tekstiosuus hajottaa teoksen fokusta. Tekijöiden pyrkimys on ehkä ollut avata juuri nähtyä, mutta teksti tuntuu yrittävän liikaa.

Teoksen jännitettä ja luontevaa liukumista kauhun ja leikin välillä sen sijaan arvostan. TEACH ME NOT! on erikoinen visuaalis-kehollinen todistus kurista ja katseesta. Balettitankoa voin tuskin enää koskaan kohdata samoin kuin ennen.

 

Teach Me Not! Zodiak Stage 2.–10.4.2025

Koreografia, esiintyminen: Wojciech Grudziński
Taiteellinen yhteistyö, esiintyminen: Maria Magdalena Kozłowska
Dramaturginen tuki: Klaudia Hartung-Wójciak, Joanna Ostrowska
Teksti: Weronika Murek
Outside Eye: Igor Cardellini
Video, lavastussuunnittelu: Rafał Dominik
Pukusuunnittelu: Marta Szypulska
Valosuunnittelu: Jacqueline Sobiszewski
Musiikki, ääni: Lubomir Grzelak, Wojtek Blecharz
Kuratoriaalinen tuki: Olga Drygas
Tuotanto: Zodiak, Wojciech Grudziński, Nowy Teatr, Adam Mickiewicz Institute

 

Edellinen artikkeliKylmäävä vallankumous oopperassa ja teatterissa