TUOREIMMAT UUTISET Miten Suomi muistaa Kaija Saariahoa?

Miten Suomi muistaa Kaija Saariahoa?

Kaija Saariahon poismeno on koskettanut syvästi musiikkipiirejä, mutta virallinen Suomi on pysynyt asiasta hiljaa.

Säveltäjä Kaija Saariaho haudataan tällä viikolla tahtonsa mukaisesti Pariisissa. Hautajaiset pidetään pelkästään perheen ja läheisten kesken. Viimeinen leposija on Pariisin tunnetuin hautausmaa Père Lachaise, jossa on haudattuna useita kulttuurin merkkihenkilöitä Frédéric Chopinista ja Marcel Proustista Édith Piafiin ja Gioachino Rossiniin.

”Kaija ei suinkaan nähnyt itseään ranskalaisena eikä ikinä edes anonut kaksoiskansalaisuutta. Mutta hänen elämänsä päättyi Pariisissa, jossa hän on asunut 42 vuotta”, perustelevat hautapaikkaa hänen lapsensa Aleksi Barrière ja Aliisa Neige Barrière Saariahon Facebook-sivulla julkaistussa kirjoituksessa.

Samalla on herännyt keskustelu siitä, miten virallinen Suomi muistaa suurta säveltäjämestaria ja roolimallia. Sen herätti ensimmäisenä toimittaja Sonja Saarikoski Long Playn Perjantaikirjeessä 9.6. Hän ihmetteli, miksi suomalaiset poliitikot ovat niin vähän huomioineet Saariahon poismenoa, varsinkin kun sitä verrataan esimerkiksi Vesa-Matti Loirin saamaan huomioon.

”Kaija oli tärkeä suomalainen taiteilija ja Suomen taide-elämän vaikutusvaltainen tekijä, mentori, esikuva ja mesenaatti – hänen lapsinaan ja suomalaisina kansalaisina pidämme tietenkin luontevana mahdollista valtiollista kunnianosoitusta. Mutta me emme näe omana roolinamme perheenjäseninä määritellä, mikä olisi sopiva muoto tälle kunnianosoitukselle”, Saariahon lapset kirjoittavat Facebook-julkaisussa.

”Kaija ei ollut kansalliskiihkoilija eikä nähnyt kansalaisuutta ihmisen keskeisenä piirteenä, mutta hän ei myöskään ollut kansalaisuudeton. Hän edusti suomalaista kulttuuria ulkomailla, ja viimeisissä teoksissaan hän on tuonut valtavasti kansainvälistä näkyvyyttä suomalaisille esiintyjille, kielelle, runoudelle, ja kansanmusiikille (esim. kantele oopperassa Only the Sound Remains, karjankutsulaulu oopperassa Innocence), suomalaisista säveltäjäkollegoista puhumattakaan. Hän puolusti myös intohimoisesti luonnonsuojelua, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sukupuolten välistä tasa-arvoa: kolme asiaa, jotka hän (optimistisesti) näki keskeisiksi kotikulttuurissaan.”

”Jos Suomen valtio näkee tehtäväkseen kunnioittaa Kaijan elämäntyötä ja muistoa suuremmalla mittakaavalla, se on meidän mielestämme oikein, ja olemme siinä ilomielin mukana”, Aleksi Barrière ja Aliisa Neige Barrière päättävät.

 

Kaija Saariahon kuolemaa ovat käsitelleet:

– Lasse Lehtonen artikkelissaan ”Säveltäjäkollegat muistelevat Kaija Saariahoa (1952–2023)”
– Antti Häyrynen artikkelissaan ”Totuus rajojen takana”
– Matti Tuomisto artikkelissaan ”Säveltäjä ja taiteen akateemikko Kaija Saariaho on kuollut”
 
 

 

EI KOMMENTTEJA

Exit mobile version