Joululaulujen yhteislaulutilaisuuksissa yksityinen kokemus yhdistyy kollektiiviseen. Monessa kaupungissa saadaan nauttia myös kauneimmista barokkijoululauluista, joissa soi joulunajan musiikki jopa tuhannen vuoden takaa.
”Ajatus barokkijoululaulutilaisuuksista lähti itämään jo vuosia sitten”, kertoo Café Barock -konseptin toiminnanjohtaja, cembalisti Matias Häkkinen. ”Yhdessä huilisti Sini Vahervuon kanssa totesimme, että monet nykyäänkin suositut joululaulut ovat peräisin barokin ajalta, parhaana esimerkkinä ehkä tunnetuin jouluvirtemme Enkeli taivaan. Musiikki ja esityskäytännöt muuttuvat ajan myötä, ja meitä alkoi kiinnostaa, millä tavoin nämä laulut on esitetty niiden syntymäaikoina, jolloin periodisoittimet tulivat mukaan kuvaan luonnollista reittiä.”
Käpylän musiikkiopistossa pidettiin noihin samoihin aikoihin barokkijoululaulujen kamarimusiikkikurssi. ”Kurssi oli oikeastaan sysäys, jonka ansiosta tapahtumat saivat lopullisen muotonsa”, toteaa Häkkinen. ”Joululaulutilaisuudet toteutetaan Café Barockin puitteissa, joka ensimmäisten vuosien Helsingin toiminnan jälkeen on levinnyt Suomen kaupunkeihin aina Rovaniemeä myöten.”
Joululaulutapahtuman ydinjoukkoon kuuluu cembalisti Häkkisen lisäksi traversoa ja nokkahuilua soittava Sini Vahervuo, barokkiviulisti Kaisa Ruotsalainen, luutisti Mikko Ikäheimo sekä kontratenori David Hackston. Häkkisen mieleen muistuu myös Nurmeksen keikka vuoden takaa, jolloin mukana oli ydinporukan lisäksi kaksi viulua, sello ja kontrabasso. – Roudausteknisistä syistä päädymme kuitenkin yleensä pienempään kokoonpanoon, hän sanoo.
”Kauneimmat barokkijoululaulut ei ole varsinainen yhteislaulutilaisuus, kuten nimestä voisi ehkä harhaanjohtavasti päätellä”, kertoo Häkkinen. ”Toki yhteislauluakin on, mutta ehkä vain noin kolmasosa koko ohjelmistosta ja muu ohjelmisto koostuu omista esityksistämme. Kannustamme kylläkin yleisöä ottamaan mukaan omia soittimia ja liittymään mukaan soittamaan.”
Nimien samankaltaisuudesta huolimatta tilaisuuksilla ei ole mitään tekemistä Suomen Lähetysseuran Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksien kanssa. Tilaisuuksien suosio yllätti järjestäjät eikä heille tullut edes mieleen, että nimessä piilisi sekaannuksen vaara.
”Kävijöiden väkimäärä kasvaa vuosi vuodelta”, kertoo Häkkinen. ”Suosion syynä on ehkä sekin, että tavanomaiseen konserttiin verrattuna meidän ohjelmaamme liittyy olennaisena osana myös spiikkaus, joka ei aina ole ihan vakavimmasta päästä. Välillä hassutellaan, ja siitähän yleisö tykkää.”
Musiikillista äidinkieltä
Café Barock on freelancermuusikoiden muodostama yhteisö, jonka tavoitteena on tuoda musiikkia sinne, missä sitä on alunperinkin kuunneltu: kapakoihin, toreille, katujen varsille. Tanssillinen ja tutun oloinen barokkimusiikki on omiaan tämänkaltaiseen toimintaan vakiintuneen konserttitradition vastapainona. Café Barock ei siis ole kiinteässä osoitteessa sijaitseva kahvila, vaan barokkityylistä musiikkia tuottava muusikoiden yhteisö. Helsingissä Café Barockin tilaisuuksia pidetään kuukausittain Ravintola Allotrian tiloissa Vallilassa.
”Moni ei miellä esimerkiksi laulaessaan tuttua Heinillä härkien -klassikkoa, että kyse on satoja vuosia vanhasta barokkiajan joululaulusta”, pohtii Häkkinen. ”Barokkijoululauluissa on yleisestikin ottaen jotain meille kaikille perin tuttua. Voisi sanoa, että ne ovat musiikillista äidinkieltämme.”
”Ne ovat yksinkertaisella tavalla kauniita, ja musiikillisesti ne antavat tilaa monenlaiselle harmonisaatiolle ja intrumentaatiolle, tai laulettavaksi joko yksin tai yhdessä”, jatkaa Häkkinen.
Vahervuo on valmistelemassa Metropolia Ammattikorkeakouluun opinnäytetyönä kirjallista työtä, joka koostuu Kauneimmat barokkijoululaulut -tilaisuuksien ydinohjelmistosta nuottimateriaaleineen. ”Ajatuksenamme on, että aineisto olisi sittemmin kenen tahansa käytettävissä”, kertoo Häkkinen.
Mitkä ovat näiden tilaisuuksien tutuimmat laulut jo esiintulleiden lisäksi? Lyhyen pohdinnan jälkeen Häkkinen mainitsee kaksi laulua: Tuo armon valkokyyhky ja irlantilaista joululauluperinnettä edustava Wexford Carol. ”Tunnettu on myös paremminkin uudenvuodenlauluna tunnettu Auld Lang Syne tai pirteä Deck the Hall, mikä sopii erityisesti laulajallemme David Hackstonille. Alunperin walesilaisena hän nimittäin esittää sen sujuvasti myös kymrin kielellä!”
Tilaisuuksiin tulevien ei tarvitse pelätä outojakaan lauluja, sillä yhteislauluosuudet vedetään taitavien esilaulajien avulla jolloin jokainen saa kyllä nuotista kiinni.
Ei enää mitään marginaalia
Barokin ja vanhan musiikin aalto on pyyhkäissyt yli Suomen ja jäänyt pysyväksi ilmiöksi. ”Uusia pieniä ryhmiä syntyy koko ajan muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle”, kertoo Häkkinen. Hän itse vetää Uudellamaalla toimivaa Ensemble Nylandiaa. ”Pohjanmaalla on Barocco Boreale, ja Oulussa toimii jo useampia vanhaan musiikkiin keskittyneitä kokoonpanoja”, hän kertoo.
Uusien ryhmien synty johtuu Häkkisen mukaan muusikoiden paluumuutosta. ”On valmistuttu opinahjoista, on perustettu ehkä perhe ja mieli vetää takaisin kotiseudulle. Tällöin on luontevaa perustaa oma kokoonpano soittamaan juuri sitä musiikkia, mikä eniten kiinnostaa.”
”Jotakin vuosia sitten esimerkiksi cembalistien tihein esiintymä koko maailmassa oli takuulla tässä Helsingin ympäristössä”, naurahtaa Häkkinen. ”On vain hyvä, että sitä painetta purkautuu myös maakuntiin.”
Ylipäätään vanha musiikki ei Häkkisen mielestä ole enää mikään erityinen ”juttu”. ”Kyllä se on ihan mainstreamia. Voi sanoa, että miltei kaikki musiikin opiskelijat päätyvät jossain opintojensa vaiheessa ainakin raapaisemaan myös periodisoittimia. Myös asenteet ovat vapautuneet: enää vanhan musiikin soittajilla ei ole jakoa ’oikean soittamisen’ ja ’pellesoittamisen’ välillä.”
Freelanceriuden lisääntyminen näkyy kaikkialla yhteiskunnassa, niin myös musiikkielämässä. Häkkinen ei kuulu niihin, jotka ajattelevat sen olevan pakkovalinta, kun muuta ei ole ollut tarjolla. ”Kyllä freelancerius usein valitaan aivan tietoisesti”, sanoo hän. ”Totta kai se vaatii enemmän taitoja, sellaisiakin, joita ei esim. perinteisellä kuukausipalkkaisella orkesterimuusikolla ole, mutta onneksi niitäkin jo opetetaan.”
Häkkinen itse myöntää opetelleensa hallinnolliset työt itse, joskus kantapään kautta, Café Barockin toimintaa pyörittäessään. ”Käytäntö on paras koulu. Toki tuottajiakin on olemassa, mutta harvalla pienellä kokoonpanolla on varaa kuitenkaan maksaa tuottajan palveluita. Mieluummin tehdään itse, vaikka se vaatiikin paljon työtunteja varsinaisen musiikinteon lisäksi.”
Häkkisen mukaan sekä vanhan musiikin että myös Café Barockin tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä. ”Laatu on korkealla, ja toiminnan rahoitus on raiteillaan. Joulun aika on taas tulossa, ja tänäkin vuonna Kauneimmat barokkijoululaulut soivat suurimmissa kaupungeissamme.”
Kauneimmat barokkijoululaulut:
Fiskars, Ravintola Kuparipaja, la 28.11. klo 19
Tampere, Kulttuuriravintola Kivi, la 12.12. klo 15
Turku, Panimoravintola Koulu, su 13.12. klo 15
Jyväskylä, Ravintola Poppari, su 13.12. klo 19
Helsinki, Ravintola Allotria, la 19.12. klo 16
Turun tilaisuuden järjestää Turun Vanha Musiikki ry yhteistyössä Café Barockin kanssa
Teksti: Eevakaisa Mäntyranta
