Selkeästi suurin uutinen tällä viikolla oli Suomen siirtyminen uudenlaiseen ajanjaksoon maailmanlaajuisen koronavirusepidemian vuoksi. Useita konsertteja, festivaaleja ja kilpailuja on peruttu epidemian vuoksi. Esimerkiksi kansainvälinen Sibelius Singing -duokilpailu peruttiin perjantaina 13. maaliskuuta. Kilpailu oli määrä järjestää Järvenpää-talolla 25.–28. maaliskuuta. Kilpailutoimikunta selvittää nyt mahdollisuutta siirtää kilpailu pidettäväksi myöhempänä ajankohtana.
Vaikka perinteiset konserttimuodot ovatkin tällä hetkellä pannassa kaikkialla maailmassa, kulttuurialan tekijät ovat yhdistäneet voimansa erilaisten nettitempausten muodossa. Loppuviikosta Facebookiin on esimerkiksi perustettu avoimeksi ilmoitustauluksi mm. suorana lähetetttäville striimeille sekä muille kulttuuritapahtumille tarkoitettu Karanteeniklubi. Perjantaina perustettu Facebook-ryhmä ja –sivusto ovat saaneet lyhyessä ajassa yhteensä yli 2 000 jäsentä.
Ulkomailla mm. Wienin valtionooppera ja New Yorkin Metropolitan-ooppera esittävät tallenteita menneiden vuosien ohjelmistoistaan. Wienin valtionooppera aloittaa lähetykset tänään esityksellä vuonna 2016 ensi-iltansa saaneesta Richard Wagnerin Reininkulta-tuotannosta. Metropolitan puolestaan aloittaa lähetykset huomenna, jolloin ensimmäisenä nähdään Georges Bizet’n Carmenin esitys vuodelta 2010.
Internetiin on luotu tällä viikolla myös Koronakonsertit-niminen sivusto, jolla ilmoitetaan artistien Internetissä esitettävistä live-keikoista. Sivuston esikuvana toimii tanskalainen Corona Konserter.
Niin ikään loppuviikosta yhteisörahoituspalvelu Mesenaatti perusti yhdessä Yhteismaa ry:n toimijoiden kanssa perustanut Facebookiin Yrittäjien ja taiteilijoiden koronatuki -ryhmän, jossa kaikki aiheesta kiinnostuneet voivat osallistua keskusteluun ja ideointiin siitä, miten kultuuriala pidetään vireänä epidemiasta huolimatta. Ryhmä on nopeassa ajassa kerännyt jo yli 5 000 seuraajaa.
Keskiviikkona 11. maaliskuuta, jo ennen epidemian aiheuttamaa konserttiperuutusten aaltoa Uuden musiikin Lokakuu -nykymusiikkijuhlat julkaisi Jyrki Linjaman säveltämän Kolme kirjettä Laestadiukselle -oopperan videotallenteen Internetissä. “Teoksessa on upea musiikki ja suurten inhimillisten kysymysten pohdintaa”, kertoo festivaalin taiteellinen johtaja, viulisti Maria Puusaari. Baritoni Esa Ruuttusen ja mezzosopraano Laura Mäkitalon sekä Soli Deo Gloria -kamariorkesterin tulkinta oopperasta on taltioitu nykymusiikkijuhlilla Oulun tuomiokirkossa viime vuoden lokakuussa. Tallenteet ovat katsottavissa 11.9.2020 saakka Uuden musiikin Lokakuun YouTube-kanavalla.
Viikko ei ole olle kuitenkaan pelkkää koronaa. Perjantaina 13. maaliskuuta Pohjolan Osuuspankki julkisti vuodesta 2006 lähtien jaetun Helmi-palkinnon saajat. Kahdesta palkinnonsaajasta toinen on lappilainen säveltäjä Outi Tarkiainen. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa ja se jaetaan palkinnonsaajien kesken, tänä vuonna siis 5 000 euroa molemmille. Helmi-palkintoimikunnan mukaan Tarkiainen on sukupolvensa nousevia kansainvälisiä suomalaissäveltäjiä, jonka musiikissa on kuultavissa vaikutteita Lapista ja sen luonnosta. Palkinto jaettiin tänä vuonna neljännentoista kerran ja se on tunnustus, joka myönnetään esimerkillisesti ja ansioituneesti Lapin hyväksi toimineelle henkilölle tai yhteisölle.
Lauantaina 14. maaliskuuta Yleisradio puolestaan kertoi Keitelejazzin lopettamista koskevassa uutisessaan uudesta talkoopohjaisesta Ääniä-festivaalista, joka järjestetään Äänekoskella 24.–25. heinäkuuta. Festivaalin ohjelmaa ei vielä ole lyötä lukkoon, mutta tapahtuman tarkoituksena on kunnioittaa jazzin perinteitä ja tekijöitä.
Suru-uutisiltakaan ei tällä viikolla ole vältytty. Yhdysvaltalainen säveltäjä Charles Wuorinen (1938–2020) kuoli keskiviikkona 11. maaliskuuta kärsittyään pitkään viime syyskuussa kaatumisesta aiheutuneista vammoista. 81-vuotias säveltäjä oli syntynyt 9. kesäkuuta 1938 New Yorkissa ja hänellä oli suomalaisia sukujuuria molempien vanhempiensa kautta. Avoimesti homoseksuaalin Wuorisen tuotanto sisältää kaikkiaan yli 260 sävellystä. Kotimaassaan Yhdysvalloissa Wuorinen sai jatkuvasti merkittäviä sävellystilauksia suurilta sinfoniaorkestereilta sekä merkittäviltä kapellimestareilta ja muusikoilta. Suomesta hän sai toistuvia kutsuja mm. säveltäjä-kapellimestarina erityisesti 1970-luvulla. Wuorinen sai urallaan myös palkintoja, mm. vuonna 1970 Pulitzerin musiikkipalkinnon elektronisella sävellyksellään Time’s Encomium.