Page 39 - RONDO_12
P. 39

”Minua kiehtoo se tapa,
                   jolla muusikko tulkitsee
                   musiikkia – myös muuta

                   kuin omaani. Se panee
                   mielikuvitukseni

                   liikkeelle.”           – Kaija Saariaho



                säveltäjä on tehnyt Anssi Karttusen nauhoittamista sello-
                äänistä. Saariaho on löytänyt Karttusessa  seikkailunha-
                luisen muusikon, joka on aina valmis kokeilemaan uusia
                soittotapoja tai elektronisia laitteita. Toisin kuin voisi luul-
                la, Saariaho ja Karttunen eivät kuitenkaan ole itse sävel-
                lysvaiheessa juuri yhteydessä toisiinsa.

                             Ideat ja instrumentti
                KAIJA SAARIAHO: Tämä meidän yhteistyömme on ny-
                kyään itse asiassa yksinkertaisesti vain sitä, että Anssi soittaa
                minun musiikkiani konserteissa! Minulla on hänelle oike-
                astaan varsin vähän sanomista. Ehkä Anssi toivoisi sanal-
                lista palautetta enemmän.
                ANSSI KARTTUNEN: Eniten olimme yhteistyössä, kun
                Kaija  sävelsi jousikvartettoaan  Nymphéaa  (1987). Kävim-
                me läpi jousitekniikkoja ja sellon mahdollisuuksia. Siinä
                teoksessa en kuitenkaan ollut itse mukana soittajana. Sen
                jälkeen tuli ensimmäinen soolosellokappale  Petals (1988)   © PETRI ARTTURI ASIKAINEN
                postiluukusta eräänä maanantaina. Sen sävellysprosessis-
                sa en ollut mukana ollenkaan. Petals edusti aivan toisen-
                laista tapaa kirjoittaa sellolle kuin mitä juuri kukaan teki
                noihin aikoihin. Minusta oli suorastaan yllättävää, että sil-
                ti siinä ei tarvinnut muuttaa kuin kahden nuotin järjestys-
                tä. Ja lopputulos käsittääkseni vastasi sitä, mitä Kaija oli   ANSSI: Olen miettinyt sitä, mutta se on kysymys, jo-
                kuvitellut. Alustavan selloon ja jousisoittimiin tutustumi-  hon minunkin on itse mahdotonta vastata. Luulen kyllä,
                sen jälkeen Kaijalla on ollut todella suuri varmuus sellon   että kaikissa niissä eri säveltäjien teoksissa, joiden synty-
                mahdollisuuksista.                                          vaiheessa olen ollut mukana, on jotakin minusta. Mutta
                  KAIJA: Tämä liittyy myös siihen, että samalla kun ku-     miten ne voivatkaan kuulostaa jokainen niin erilaiselta!
                vittelen musiikkia ikään kuin ”abstraktina” musiikkina,     Mikä se sitten on, mitä siellä minusta on… Ei voi sanoa,
                kuvittelen sen koko ajan myös fyysisesti sellolle. Saatua-  että jokin tietynlainen trilli on minun ansiostani eri sävel-
                ni viulukonserttoni valmiiksi minun piti säveltää  kappa-   täjien teoksissa.
                le kontrabassolle. Se oli todella vaikeata! Olin tottunut     Uskoakseni vaikutus kuuluu esimerkiksi muotoon liit-
                hienomekaniikan kuvitteluun, ja yhtäkkiä skaala oli laa-    tyvissä seikoissa. Kaija on kuullut, miten soitan hänen
                jennettava valtavaksi. Siitä huomasin, kuinka sitä todella   kappaleitaan ja millä tavalla muotoilen hänen kirjoitta-
                kuvittelee instrumentin tavallaan fyysisesti ajassa.        mansa musiikin. Esimerkiksi se, kuinka olen soittanut Pe-
                  ANSSI: Ennen kuin Kaija  löysi  Gidon Kremerin,           talsia, on ehkä vaikuttanut Près’n muodontaan ja sellistin
                muistan hänen tuskailleen, kuinka vaikeaa on löytää viu-    rooliin tässä sävellyksessä. Tätä ei pitäisi kuitenkaan mys-
                listeja, jotka ovat kiinnostuneita tällaisesta etsimisestä ja   tifioida ja ylikorostaa, sillä mikään näistä vaikutuksista ei
                kokeilusta.  Edelleenkin on viulisteja,  jotka  sanovat, ettei   ole täysin konkreettista laatua. Viulukonserttoaan sävel-
                tällaista ylipäätään voi kirjoittaa. Kuitenkin näitä sävellyk-  täessään Kaija kuunteli paljon Gidon Kremerin soittoa,
                siä on jo soitettu vuosikausia. Kaikissa instrumenteissa ei   mutta ei hän ole siitä ottanut varsinaisesti konkreettisia
                ole kiinnostuneita ja avomielisiä soittajia, jotka haluaisivat   asioita, kuten fraasinloppuja, vaan hän on tutustunut
                löytää soittimestaan jotakin erikoista.                     Kremerin muusikkotyyppiin ja tämän tapaan muotoilla
                                                                            asioita.
                               Eloa muusikoihin                               KAIJA: On kiehtovaa pohtia, mitä piilee sellaises-
                KAIJA: Miksi olen kirjoittanut toistuvasti Anssille? Tällaisia   sa esityksessä, joka pitää kuulijan joka hetki vallassaan.
                asioita on hyvin vaikea analysoida. Minkä takia Anssin soit-  Saman teoksen saattaa  kuulla aivan pätevän muusikon
                to on sellaista, että se kiinnostaa minua? Minua kiehtoo se   esittämänä, ja sitä huomaa vain miettivänsä aivan mui-
                tapa, jolla hän tulkitsee musiikkia – myös muuta kuin omaa-  ta asioita. Haluaisin ymmärtää tätä ilmiötä enemmän ja
                ni. Se panee mielikuvitukseni liikkeelle. Mutta miten voi-  kyetä puhumaan siitä, jotta säveltäjänä saisin eloa näihin
                sin itse tietää, mitä Anssin persoonasta välittyy musiikkiini?  ”aivan päteviin muusikoihin” ja heidän soittoonsa.  |


                                                                                               RONDO CLASSIC    12|2022   39
   34   35   36   37   38   39   40   41   42   43   44