Page 43 - RONDO_12
P. 43
Kaiken lisäksi hän oli valmis keskustelemaan sävellystensä toon Japaniin 2016. Minulla oli toki ollut yksityisoppilaita
syntyhistoriasta sekä aloittelevan säveltäjän uran muo- vuosien varrella, ja olin myös opettanut sävellystä musiik-
toutumiseen liittyvistä hankaluuksista. Tämä ei ole kaik- kiopistossa, mutta olin silti aivan uudenlaisten haasteiden
kien opettajien kohdalla itsestään selvää. edessä. Kaukaisessa maassa aivan toisenlaisen kulttuu-
Sävellystunnit jatkuivat syksyllä 1997 Temppelikadulla rin keskellä en voisi enää turvautua työssäni passiiviseen
Helsingissä. Säveltäjä Tapio Tuomela perheineen oli läh- ”näinhän asiat nyt vain sattuvat olemaan” -asenteeseen.
tenyt vuodeksi vaihtoon Pariisiin, ja niinpä joukko oppilai- Minun oli löydettävä selkeä näkemys siitä, miksi sävellän ja
ta pääsi käymään tunneilla viihtyisässä Töölön-asunnossa. mitä haluan työni kautta muusikoille ja kuulijoille välittää.
Usein läsnä olivat myös Kaijan puoliso Jean-Baptiste Bar- Ja mikä tärkeintä, pystyäkseni kohtaamaan jokaisen oppi-
rière sekä lapset Aleksi ja Aliisa. Oppitunti laajeni huo- laan omana ainutlaatuisena yksilönään tarvitsin viisautta,
maamatta keskustelevaan yhdessäoloon. Muun muassa myötäelämisen kykyä ja empatiaa.
Lotta Wennäkoski, Johan Tallgren sekä Paola Livorsi Kaijan esimerkki opettajana ja kollegana aktivoitui mie-
kuuluivat lisäkseni ”Temppelikadun oppilapsiin”. lessäni. Opiskeluvuosieni päätyttyä kävin häntä tapaamas-
sa Pariisissa melko säännöllisesti. Kaija on ollut jatkuvasti
kiinnostunut sävellyksistäni ja tukenut minua konkreetti-
sesti järjestämällä tilauksia ja esitysmahdollisuuksia. Kes-
Iii Soleil noir kustellessani oppilaitteni kanssa tuli lisäksi ilmi, että useim-
mat heistä tunsivat jo ennestään Saariahon teoksia. Kaijal-
la on oma vahva suhteensa Japaniin, ja hänen sävellyksiään
NÄIN YLI KAHDEN vuosikymmenen perspektiivistä kat-
sellen vuodet 1997–1998 olivat ratkaisevan tärkeitä sekä arvostetaan siellä kovasti. Kaijan musiikin aikakäsitys, sen
opettajalleni Kaijalle että myös itselleni säveltäjänä. Kai- suhde hiljaisuuteen ja sointiväreihin puhuttelee vahvasti
jan teokset noilta vuosilta loivat perustaa laajalle näyt- sekä japanilaisia muusikoita että konserttiyleisöä.
tämöteokselle, josta sitten muodostui L’Amour de loin
(2000). Kaijan johdolla säveltämäni Soleil noir (1999), viisi
miniatyyria jousikvartetille sekä heti sen perään syntynyt
Hamlet-machine (1999) alttoviululle ja ensemblelle kuulu- v Saariaho 70 -juhlavuosi
vat edelleen alkutuotantoni kulmakiviin.
Italian Piemonten maaseudulta, pahvilaatikosta vintil- KAIJAN JUHLAVUODEN kunniaksi päätin rohkaista mie-
tä pelastetut 1990-luvun lopun muistiinpanoni avaavat leni, ja vihdoin omistin hänelle sävellykseni. Kyseessä on
kiehtovia näköaloja opinnoistani Kaijan johdolla. Soleil lokakuun loppupuolella Tokiossa kantaesityksensä saanut
noir -teoksen suunnittelu käynnistyi kokonaismuodosta: Bushukan buddhalaiselle shōmyō-laulajalle ja jousitriolle.
ensimmäiseksi sain selvittää teoksen osien lukumäärän, Uudessa teoksessa käsittelen musiikin keinoin monia it-
osien kestot ja temposuhteet sekä tahtilajit. Siten sävel- selleni tärkeitä Kaijaan säveltäjänä ja opettajana liittyviä
lysprosessi käynnistyi lintuperspektiivistä, jonka koko- aihepiirejä. Teoksessa kohtaavat ikivanha kiinalainen Sho-
naiskuvasta vähitellen lähestyimme yksityiskohtia. Ko- tenzan-hymni sekä ekspressiivinen jousitekstuuri.
konaismuodon eri aspekteja hahmotettiin graafisin mal- Suoranaisia viitteitä Kaijan teoksiin ei sävellyksestäni
linnuksin. Luonnoksissani esiintyy myös seuraavanlaisia löydy. Sitä vastoin siinä kummittelevat useampaan ot-
ilmauksia: värähtelykenttä, tiivistymisjakso, Jimi Hendrix teeseen Modest Musorgskin Kuoleman laulut ja tanssit.
-huippukohta, kuohuvat asteikot, valoisa koraali. Nämä Meitä ympäröivä todellisuus ja Venäjän hyökkäyssodan
luonnehdinnat kertovat uudenlaisesta rohkeudesta nime- kauhut tunkeutuivat osaksi teoksen sävellysprosessia. Tä-
tä musiikkini identiteettejä, lopullista irtiottoa klassisen mänkaltaisessa ahdistuneessa mielenmaisemassa Sho-
pidättyneestä ilmaisusta. tenzan-hymnin sanoma tuntuu erityisen ajankohtaiselta.
Jumalat, asurat ja yaksa-demonit kerääntyvät kuuntele-
maan Buddhan opetusta ja vähitellen oppivat elämään rau-
hassa toinen toisensa hyväksyen.
Ajatus peilautuu väistämättä Kaijan merkitykseen
Iv Kun minustakin tuli elämässäni. Parhaiten asian tiivistää runoilija Reetta
yllättäen opettaja, Pekkaselta Bushukan-teosta varten tilaamani runon
Nagoya 2016 päättävä jakso:
LUKUVUODEN MITTAINEN opiskelu Kaijan johdolla jos kädessä on käsi, ja kätesi kädessä edelleen käsi
muodostui meille kaikille oppilaille tärkeäksi kokemuk-
seksi – joillekin meistä jopa aivan käänteentekeväksi. Ita- jos se, mikä katoaa, pysyy
lialainen Paola Livorsi on kertonut minulle, kuinka hän
Kaijan johdatuksella löysi oman säveltäjäidentiteettinsä. jos siihen, mitä ei yritä, pystyy
Omasta puolestani havahduin kokemuksen tärkeyteen lä-
hes 20 vuotta myöhemmin, kun minut yllättäen kutsuttiin
sävellyksen vierailevaksi professoriksi Aichin Taideyliopis-
RONDO CLASSIC 12|2022 43