Page 76 - RONDO_05

Strauss oli sodan jälkeen taloudellisessa ahdingossa ja ar- Suuri päätösosa on eniten velkaa kaukaiselle edeltäjälle.
vaamattoman denatsifikaatiotutkinnan kohteena. Nopea Purcellin tapaan Chaconyksi nimetyssä finaalissa esitetään yh-
musiikillinen rehabilitaatio oli paikallaan, ja oboekonsertto deksäntahtisesta teemasta kaksikymmentäyksi muunnelmaa
pakeni kaiken pahan unohtaen menneeseen kauneuden ai- toistuvan bassoaiheen yläpuolella. Teema on ankaransävyi-
kaan. Strauss kohtelee oboeta oopperoidensa sopraanotäh- nen, ja variaatiot vievät sitä kohti jyrkkeneviä vastakohtia ja
tien tapaan alkaen avausosan huikaisevasta 56-tahtisesta kiristyviä jännitteitä. Maaliin saavutaan monumentaalisella
melodiasta. Kehittelyjen ja konfliktien sijaan musiikkia lii- voimalla ja vakavuudella. Panostaessaan ikiaikaisiin ratkai-
kuttelee henkevä vuoropuhelu, johon taidokas kontrapunk- suihin ja peräänantamattomaan draamaan musiikki tun-
ti liittyy lähes inhimillisenä elementtinä. Valoisa ja idyllinen tuu etsivän inhimillistä voimaa, joka ylittäisi ja korjaisi sodan
teos on taituriotteissaan hyväntuulinen ja muistelee lopus- kauhut.
saan Ruusuritarin valsseja, joita Strauss soitteli kotonaan mie- Francis Poulenc oli seurannut liittoutuneiden etenemis-
hityssotilaille. tä miehitetyssä Pariisissa. Ranskan vastarintaliike oli hänen
Anton Webern pakeni keväällä 1945 perheineen Wienis- tapaansa ihastunut Paul Éluardin runoon Liberté (”Va-
tä Salzburgin lähistölle Mittersilliin, vävynsä Benno Matte- paus”), joka oli salakuljetettu Algeriaan, painettu ja ripo-
lin omistamaan taloon. Alue oli amerikkalaisten miehittämä teltu lentolehtisinä ympäri saksalaisten valloittamaa maata.
ja muistutti olosuhteiltaan Carol Reedin elokuvan Kolmas Runon nähtyään Poulenc hylkäsi vuonna 1943 muut projek-
mies sodanjälkeistä Wieniä. Epävarmuutta lisäsi Mattelin tinsa ja sävelsi muutamassa viikossa kantaatin Figure humaine.
osallisuus mustan pörssin kauppaan, mikä johti aseelliseen Poulenc oli joskus kuvannut itseään ”loistavaksi toisen luo-
yhteenottoon syyskuussa 1945. Kolme amerikkalaissotilasta kan säveltäjäksi”, mutta Figure humaine -kantaatin arvosta hän
tuli pidättämään Mattelia juuri kun Webern päätti polttaa oli vakuuttunut: ”Se on minulle hyvin merkittävä teos ja ehkä myös
ulkona sikarin, jonka oli saanut vävyltään. ranskalaiselle musiikille.”
Ei tiedetä, provosoiko sotilasta sikari vai atonaalinen mo- Poulenc oli säveltänyt sodan aikana hengellistä musiikkia,
dernismi, mutta komppanian kokki Raymond Bell ampui mutta kantaatissa lähtökohdaksi tuli surrealistirunoilija Éluar-
Webernin kolmella laukauksella kuoliaaksi. Tapahtumaa pi- din kahdeksan maallista runoa, joista syntyi säveltäjän sanoin
dettiin aikakaudelle tyypillisenä onnettomuutena, mutta Bel- ”uskon ilmaus ilman soittimien apua, vain ihmisäänellä”.
lin omaatuntoa teko vaivasi loppuelämän ajan; hän kuoli 12-äänistä sekakuoroa Poulenc käyttää erittäin monipuolises-
alkoholismiin vuonna 1956. Vaikka Webernin musiikki oli ti, paikoin orkestraalisesti ja yltiöpäisin harmonioin. Se syn-
kiellettyä kolmannessa valtakunnassa, hän oli ihaillut Hitle- nyttää vaikutelman inhimillisestä ja kollektiivisesta voimasta,
riä ja Saksan menestystä, mitä ystävät oudoksuivat. Asenne mutta musiikki poimii herkästi myös kuoleman hiljaisuuden,
muuttui, kun hänen Wehrmachtissa palvellut poikansa kuoli ”heikkouden kunnian”, kärsivällisyyden, pelot ja uhkat.
junakuljetuksessa tammikuussa 1945. Niistä kasvaa päätösosan, Libertén, leimuava luettelo ja voi-
Webernin viimeiseksi jäi vuonna 1943 valmistunut Kan- tonvarma julistus: ”Palautuneeseen terveyteen, katoamisen
taatti nro 2 op. 31 Hildegard Jonen teksteihin. Kuusiosainen riskiin, toivoon ilman muistia, minä kirjoitan nimesi. Ja sa-
teos sopraano- ja bassosolistille, sekakuorolle ja orkesterille nan voimalla käynnistän elämäni uudelleen. Synnyin tun-
on hänen tuotannossaan laaja mutta säilyttää tyypillisen tii- teakseni sinut, nimetäkseni sinut. Vapaus.” Liittoutuneiden
viytensä, yhdistäen modernin rivitekniikan ja renessanssipo- marssiessa Pariisiin elokuussa 1944 ensiluokkaiseksi korotet-
lyfonian. Jonen runoissa soi kristillinen panteismi ja elämän tu Poulenc nosti ikkunalaudalleen Figure humaine -kantaatin
mysteeri, jotka kurottavat pimeistä ajoista idealismin valoon. partituurin ja trikolorin.
Teoksen päättävä kaksinkertainen kaanon maalaa hellin sä-
vyin näyn ”perimmäisestä rakkaudesta, joka syntyy rauhan Uusi vapaus
sylissä.” Pierre Boulez oli vuonna 1945 20-vuotias säveltäjänalku,
joka oli juuri aloittanut opintonsa Olivier Messiaenin har-
Raunioiden keskeltä monialuokalla. Suuntaansa etsiessään hän sävelsi tuona vuon-
Heinäkuussa 1945 Bergen-Belsenin vapautetulla keskitysleirillä na pianolle kaksitoista Notations-kappaletta. Parhaimmillaan
konsertoivat viulisti Yehudi Menuhin ja pianisti Benjamin kaksikymmentä sekuntia kestävissä miniatyyreissä kiteytyy yk-
Britten. Britten oli sodasta sivussa pysynyt pasifisti mutta ha- si musiikillinen idea, kristallisoituneena Webernin sarjallisen
lusi taistelujen päätyttyä todistaa tuhon laajuuden. Kirjeessään painekattilan hengessä. Teoksissa kuuluu Debussyn prelu-
Peter Pearsille hän kertoo automatkastaan kelvottomilla dien suggestiivisuus, mutta Boulez mainitsi taustavaikutteik-
teillä, herttaisista kylistä, sepeliksi murskatuista kaupungeista seen myös Stravinskyn, Bartókin Mikrokosmos-sarjan sekä
sekä miljoonista kodittomista. Kokemukset suodattuivat Py- Schönbergin op. 19 pianokappaleet.
hiin sonetteihin op. 35 John Donnen runoihin sekä Jousikvar- Notationsia ei painettu, ja se jäi vuosikymmeniksi syrjään,
tettoon nro 2 op. 36, joka valmistui saman vuoden lokakuussa. vaikka Boulez orkestroi suuren osan kappaleista jo vuonna
Molemmissa teoksissa musiikillinen vertailukohta on 1946. Asiallinen otsikko kertoo rationaalisuudesta, jota hän
Henry Purcell, jonka 250-vuotismuistoa Englannissa juh- kehitti edelleen myöhemmissä pianosonaateissaan ja kahdel-
littiin sotamenestyksen tukemalla kansallistunteella. Britte- le pianolle sävelletyssä Structures I:ssä. Luku 12 on keskeinen,
nin suhde Purcelliin oli henkilökohtaisempi, mikä kuuluu alkaen 12-sävelriveistä ja ulottuen tahtimääriin. Notations-sar-
kolmiosaisen kvarteton yksiteemaisen avausosan äänenkulje- jassa kuuluu myös ranskalaisen musiikin aistillinen perinne,
tuksessa. Esitysohje calmo e senza rigore torjuu liiallista kiihkoa, ja suurinta osaa kappaleista voi kuvata kauniiksi.
ja hiljenevässä lopussa vuolaana virrannut musiikki avautuu Lyhyissä kappaleissa draaman kaari ulottuu levollises-
fantasiamaailmaan. Lyhyt väliosa on sordiinoilla unenomai- ta salaperäisyyteen, hyökkäävään aggressiivisuuteen ja py-
seksi verhottu tarantella, joka liitää Shostakovitshin scherzo- sähtyneestä hiljaisuudesta pitelemättömään liikkeeseen.
jen tapaan. Symmetriset rakenteet saavat vastapainokseen spontaaneja

76 RONDO 5|2025