Page 77 - RONDO_05

© SHUTTERSTOCK

Taidekulttuuri on jälleen valinkauhassa,

jossa kannattaa katsoa ensin ympärilleen ja sitten eteenpäin.

tapahtumia, ja pelkistetyn yksinkertaisuuden perään ryöp- kantaesitettiin pommitusten jäljiltä uudelleen rakennetussa
pyää kimmeltävä virtuoosisuus. Yhdeksäs kappale (Loin- Coventryn katedraalissa. Klamin Laulussa Kuujärvestä (Yr-
tain-Calme) on laajin, ja sen ”kaukaisessa rauhassa” voi jö Jylhä, 1956) yhdistyivät sodan epätodellisuus, groteskius
nähdä nuoren säveltäjän tavoitetilan. ja elegisyys uupuneeksi marssiksi halki pommitetun maise-
Olivier Messiaen oli sodan alkaessa komennettu hoita- man. Englund odotti vuoteen 1971 ennen kuin sävelsi varsi-
jaksi sotasairaalaan, josta saksalaiset vangitsivat hänet Slee- naisen sotasinfoniansa nro 3, lisänimeltään Barbarossa, joka
siaan vankileirille. Siellä hän sävelsi vuonna 1941 kvarteton oli Natsi-Saksan koodinimi hyökkäykselle Neuvostoliittoon
Aikojen lopulle. Vapauduttuaan 1942 Messiaen sävelsi hen- vuonna 1941.
gellisiä teoksia pianolle, kuten Aamen-näyt (1943) ja Kaksikym- Messiaen jatkoi universaalin rakkauden ylistystä suu-
mentä katsetta Jeesus-lapseen (1944). Sodan päätös toi käänteen rella Turangalîla-sinfoniallaan (1946–1948) ja kaitsi suvait-
myös hänen elämäänsä: vaimo Claire Delbos joutui py- sevaisena opettajana monet modernistiset säveltäjät, mm.
syvään sairaalahoitoon, ja Messiaen rakastui harmonialuo- Boulezin, Xenakisin ja Stockhausenin, omille poluil-
kallaan opiskelleeseen pianisti Yvonne Loriodiin. leen. Boulezilla aika sodan jälkeen käynnisti loppuelämän
Vuonna 1945 Messiaen aloitti rakkauden mystiikkaa kä- kestäneen taistelun radikaalin modernismin puolesta, jo-
sitelleen Tristan-trilogiansa, jonka taustalla oli keskiaikainen ka 1950-luvun salamasotavaiheen jälkeen tasaantui uudel-
Tristanin ja Isolden myytti. Sarjan ensimmäinen teos, Ha- le vuosituhannelle yltäneeksi asemasodaksi.
rawi (”laulu rakkaudesta ja kuolemasta”), valmistui sama- Rautaesiripun toisella puolella sodan muisto eli monis-
na vuonna. Teos on 12-osainen runoelma sopraanolle ja sa patrioottisissa sävellyksissä, jotka eivät ole jättäneet pysy-
pianolle, ja sen perinteistä laulusarjaa muistuttava raken- viä jälkiä musiikin historiaan. Prokofjev kuoli vuonna 1953
ne tärisee perulaisen kansanmusiikin ja inkojen mytologi- samana päivänä kuin Stalin, mutta Shostakovitsh jäi per-
an vaikutuksesta. kaamaan myöhäistuotannossaan sorron, ahdistuksen ja
Harawin runollinen ja symbolistinen kieli tihkuu ritualis- kuoleman perintöä. Strauss kuoli vuonna 1949, ja Saksassa
tista rytmiikkaa ja aistillista hurmiota. Tarina kahdesta pe- nousi uusi säveltäjäpolvi, joka sanoutui irti edeltävästä este-
rulaisesta rakastavaisesta kohoaa universaaliksi rakkauden tiikasta. USA:ssa modernismi valtasi alaa taidemusiikissa, ja
ylistykseksi, johon liittyvät jopa taivaankappaleet. Huipen- suurieleinen paatos löysi kodin valkokankaalta.
nus on kymmenes laulu, rakastetun muotokuva Amour oiseau Suurista aiheista ei usein synny suuria sävellyksiä, var-
d’étoile, joka pohjautuu surrealisti Roland Penrosen maa- sinkaan jos aihe on niin lähellä, ettei sen mittasuhteista tai
laukseen Seeing is Believing (1937). Harawissa rakkaus versoo seurauksista saa selvää. Taidemusiikki oli vuonna 1945 tien-
kuoleman varjosta, kohoaa kukkaan ja palautuu lopussa haarassa, jossa useimmat koettivat katsoa eteenpäin. Kan-
uneen vaipuneeseen kaupunkiin. sallisen edun sijaan tavoiteltiin rajat ylittävää yhteisyyttä,
Vuonna 1945 sota oli juuri päättynyt, ja johtopäätök- romantiikan sijaan realismia ja tunteiden sijaan haluttiin ve-
siä tehtiin vasta myöhemmin. Benjamin Britten rakensi ai- dota järkeen. Taidekulttuuri on jälleen valinkauhassa, jos-
heesta vuonna 1962 monumentaalisen War Requiemin, joka sa kannattaa katsoa ensin ympärilleen ja sitten eteenpäin. ■

RONDO 5|2025 77