Radion sinfoniaorkesteri perusti oman festivaalin voidakseen syväluodata eri aiheita, ja nyt loppuaan lähenevän, yhteensä kaksiviikkoisen tapahtuman Beethoven-teemaan on toden totta luotu kattava katse. Ohjelmassa on ollut ooppera Fidelio, kamarimusiikkia sekä rinnastuksia aikalaisiin ja 1900-luvun musiikkiin. Uusi Helsinki -kvartetin konsertissa lennähdettiin Wieniin, tuohon radikaaliuden ja konservatiivisuuden ristiriitaiseen tyyssijaan, jossa sata vuotta Beethovenin vallankumouksen jälkeen Schönberg oppilaineen laukaisi uuden vaiheen musiikin historiassa. Kokonaisen romanttisen aikakauden esikuvaksi noussut Beethoven sekä tonaalisuudesta atonaalisuuteen murtautunut Wienin toinen koulukunta voitaneen nimetä länsimaisen taidemusiikin vaikutusvaltaisimmiksi säveltäjiksi.
Konserttiohjelmissa soitetaan kuitenkin Schönbergiä kernaammin hänen oppilaitaan, aforistisen musiikin mestaria Anton Weberniä ja suurten tunteiden Alban Bergiä. Uusi Helsinki -kvartetti sävytti taidokkain piirroin Webernin Fünf sätze -jousikvartettoteoksen (Viisi osaa, 1909) räjähtävän tiheät fragmentit. Webern oli ensimmäinen säveltäjä, joka otti laajennetut soittotavat sävelkielensä ytimeen. Pieninkin uikahdus tai särähdys on painava kuin väripiste abstraktissa maalauksessa. Petri Aarnio, Taija Angervo, Ilari Angervo ja Tuomas Lehto eivät liioitelleet vaan pitivät Webernin kerronnan sirona ja viileänä. Oli hyvä idea pidätellä hitaat osat äärimmäisen hiljaisina, mutta vaikutelma oli liiankin staattinen ja kelmeä. Atonaalisuus ei radikaalille kolmikolle tarkoittanut myöhäisromantiikan tunteiden kieltämistä vaan uudenlaista, ekspressionistista tunneilmaisua.
Bergin kaksiosaisessa kolmannessa jousikvartetossa tämä puoli tavoitettiin erinomaisesti. Berg säilytti myöhäisromantiikan pitkät linjat musiikissaan aivan toisella tapaa kuin kollegansa ja kietoi kompleksin ilmaisunsa dramatiikkaan ja laulavuuteen. Leiskuvasti soiva tulkinta oli täynnä palavuutta ja eteenpäin työntyvää energiaa.
Kaikki Uusi Helsinki -kvartetin jäsenet ovat RSO:n soolosoittajia, uusimpana Joel Laakson tilalle kokoonpanoon tullut sellisti Tuomas Lehto. Beethoven on kvartetille läheistä, sillä talvella 2012–2013 se soitti kaikki säveltäjän jousikvartetot kolmella eri paikkakunnalla. Tähän kauteen huipentui myös tuolloin 30-vuotiaan yhtyeen merkittävä työ Jousikvartetit Ritarihuoneella/Musiikkitalossa -konserttisarjan kuratoijana.
Beethovenin jousikvartetto nro 10, ensiosan pizzicatojen vuoksi lempinimeltään ”Harppu”, on optimistista musiikkia, jossa UHK:n selkeä ja tasapainoinen sointi esiintyi edukseen. Kun muusikot ovat todella kotonaan musiikissa, tuloksena on maadoituksen tunne, olotila, jossa teoksen käänteet pohjustetaan ja ymmärretään, jossa ei tarvita ylimääräisiä huutomerkkejä tai riuhdontaa. Nautinnollinen tulkinta oli hieno avaus konsertille, jonka viimeisenä numerona oli Beethovenin viimeinen jousikvartetto op. 135 (nro 16). Sen näennäisen hilpeä, itsekseen puheleva, eksentrinen ja viisas henki tuo mieleen mestari Yodan. Esittäjät lähestyivät teoksen ominaislaatua juuri oikeanlaisella epäsuoruudella ja hämyisyydellä. Etenkin ensiosassa ero Harppu-kvarteton ulospäinsuuntautuneeseen sointiin oli venytetty selkeäksi. Molemmissa Beethoven-tulkinnoissa päätös kuitenkin kärsi väsyneisyydestä, ja viimeisen jousikvarteton lopetukseen olisi toivonut samaa rentoutta, jolla nro 10 lähti liikkeelle – ja jolla UHK soitti ylimääräisenä rakastetun Cavatinan kvartetosta op. 130.
Auli Särkiö-Pitkänen
Musiikkitalon PAAVO-sali 21.1. klo 15
Uusi Helsinki -kvartetti
Petri Aarnio ja Taija Angervo, viulu
Ilari Angervo, alttoviulu
Tuomas Lehto, sello
Beethoven, Webern, Berg
Konsertin taltiointi kuultavissa Yle Radio 1:ssä 23.1. klo 19.03.
Beethoven-festivaalin viimeinen konsertti ”Veljeys” 24.1. & 25.1.
