Naisenergiaa Pohjolasta

Mirka Malmin (vas.) Nainen ja viulu -konserttisarjan ensimmäiset konsertit kuullaan G18-salissa sekä Gallen-Kallelan kotimuseossa Tarvaspäässä. ”Naisten säveltämä musiikki oli usein salonkimusiikkia, joten on inspiroivaa tuoda sitä tällaisiin tiloihin”, Malmi sanoo. Hänen duopartnerinaan konserttisarjassa on pianisti Tiina Karakorpi (oik.). © Ville-Paul Paasimaa

 

Viulisti Mirka Malmi hämmästyi, kuinka suuri määrä säveltäviä naisia Pohjoismaissa vaikutti 1800-luvulla. Malmi omisti heille seitsenosaisen konserttisarjan, joka käynnistyy tässä kuussa.

 

On harhaa, että kaanonin ulkopuolelle jääneet teokset olisivat kaikki syystä unohduksissa. Vastaavasti on harhaa ajatella, ettei menneinä vuosisatoina ollut juurikaan naissäveltäjiä, koska heitä tunnetaan niin niukasti. Kun viulisti Mirka Malmi alkoi muutama vuosi sitten tonkia arkistoja pohjoismaisia naissäveltäjiä etsien, hän hämmästyi. Harvinaisten yksilöiden paikallistamisen sijaan hän törmäsi runsaudenpulaan. Malmin tutkimusten tuloksena syntyi kamarikonserttisarja, joka alkaa tässä kuussa. Kahden vuoden ajan yhteensä seitsemässä konsertissa hän esittelee kamarimusiikkikollegoineen joukon pohjoismaisia naissäveltäjiä vuosilta 1850–1950.

Malmi kiinnostui aiheesta muutama vuosi sitten törmättyään ruotsalaisen Elfrida Andréen vaikuttavaan pianokvintettoon. Radion sinfoniaorkesterissa soittava viulisti toteutti vuosi sitten orkesterin kamarimusiikkisarjassa kokonaisuuden, jossa esitettiin Andréen, ruotsalaisen Alice Tegnérin sekä Helvi Leiviskän musiikkia. Tuossa konsertissa alkoi myös yhteistyö pianisti Tiina Karakorven kanssa, joka ryhtyi Malmin duopariksi Nainen ja viulu -konserttisarjaan.  

”RSO:n konsertti sai hyvän vastaanoton, joten ajattelin, että aika olisi kypsä esitellä laajemminkin näitä naissäveltäjiä ja heidän viulusonaattejaan ja kamarimusiikkiteoksiaan”, Malmi kertoo.

Mitä syvemmin hän aiheeseen paneutui, sitä enemmän naissäveltäjiä löytyi. 1800-luvun säveltävät naiset olivat siis kaikkea muuta kuin yksittäistapauksia.

”Nämä olivat todella rohkeita, edistyksellisiä ja intohimoisesti musiikkiin suhtautuneita naisia. Yhteiskunnan ilmapiiristä huolimatta he lähtivät opiskelemaan Wieniin, Pariisiin tai Leipzigiin, he tekivät rohkeasti säveltäjän ja muusikon uraa. Tyypillistä oli, että aikanaan he saivat musiikkiaan paljonkin esille, mutta myöhemmin teokset jäivät pois ohjelmistosta.”

Konserttisarjan kokoamisessa Malmin suurin pulma onkin nuottimateriaalin löytäminen. Etenkin Ruotsissa säveltäjien, myös naisten, elämäntyötä on dokumentoitu kiitettävästi, mutta paljon naisten säveltämää musiikkia on kadonnut. Yksi esimerkki on suomalainen Ida Moberg.

 

Naissäveltäjät olivat osa musiikkielämää

”Tila, jossa nainen saattoi toimia, oli 1800-luvulla hyvin rajattu. Jos katsoo suurimuotoisemman musiikin säveltäjiä, kuten Andrée tai Leiviskä, he olivat usein perheettömiä. Perhe-elämä näyttää olleen yksi rajoittava tekijä”, Malmi sanoo. Naiselle ei katsottu olevan sopivaa elättää itseään taiteen tekemisellä. Konservatorioissa naiset joutuivat tyypillisesti opiskelemaan erityisoppilaina tai kokonaan yksityisesti. Tästä huolimatta 1800-luvulla tunnettiin myös useita juhlittuja naisvirtuooseja.

”Osa näistä naisista luopui aikanaan säveltäjänurasta tai suuntasi toimeliaisuuttaan muualle. Ruotsalainen Amanda Maier-Röntgen oli aikoinaan tunnettu viuluvirtuoosi, joka mm. esitti oman viulukonserttonsa Leipzigin Gewandhaus-orkesterin solistina. Mutta mentyään naimisiin hän luopui urastaan ja alkoi järjestää musiikillisia salonkeja kotonaan Amsterdamissa. Niissä kävivät myös esimerkiksi Clara Schumann ja Johannes Brahms.”

Konserttien teemoissa Malmi on halunnut tuoda esiin, ettei naissäveltäjien työ ollut muusta musiikkielämästä irrallista puuhailua, vaan vakavasti otettavaa taiteellista toimintaa. Kaikista rajoittavista olosuhteista huolimatta pohjoismaiset naiset opiskelivat Euroopassa, tapasivat muita säveltäjiä ja kiinnittyivät aikansa tyylivirtauksiin.

”Esimerkiksi ruotsalainen Helena Munktell opiskeli Pariisissa, ja hänen musiikissaan kuuluu impressionistisia vivahteita”, Malmi kertoo.

Monet naiset julkaisivat musiikkiaan pseudonyymillä. Viimeaikainen tutkimus on paljastanut, että esimerkiksi Fanny Mendelssohnin teoksia on julkaistu Felix-veljen nimissä. Malmi huomauttaa, että naisten musiikin historia tarkentuu jatkuvasti.

Auli Särkiö-Pitkänen

 

  • Nainen ja viulu I
  • ”Leipzigin koulu Pohjolassa”
  • 22.4.2018 klo 18, G18 (Yrjönkatu 18, Helsinki)
  • www.mirkamalmi.fi/nainenjaviulu
Edellinen artikkeliMusiikki purkaa traumoja teatterissa
Seuraava artikkeli04 Huhtikuun näköislehti