Alder Ego: III. Joonas Leppänen, rummut, Tomi Nikku, trumpetti, Jarno Tikka, tenorisaksofoni, Nathan Francis, kontrabasso. We Jazz WJLP31
Rumpali Joonas Leppäsen johtama Alder Ego nököttää vakaasti We Jazzin suosimassa suomalaisten sointusoittimettomien jazzkokoonpanojen raamissa, jossa suositaan vähäeleisiä sovituksia ja lainaillaan 60-luvun tunnelmista niin afrogroovejen kuin free-vaikutteiden puolesta. Niin ikään trendinä vaikuttaa olevan rubatoon ja koraaleihin päin kallellaan olevat interludit, joita tällä levyllä edustavat Impermanence ja La Nuit.
Vaikka trumpetisti Tomi Nikku, saksofonisti Jarno Tikka ja basisti Nathan Francis teoriassa pystyvätkin soinnun muodostamaan, on tämäntyyppisen kokoonpanon jazz usein siihen vihkiytymättömälle hieman kuin atonaalisuus modernia kamarimusiikkia tuntemattomalle – ja perinteisestä funktionaalisesta harmoniasta Alder Egokin selkeästi ottaa etäisyyttä, levottomien teemojen muistuttaessa toisinaan lähes 12-sävelrivejä.
Toki grooven ja fraseerauksen ekspressiivisyys tarjoaa omia tarttumakohtiaan: Love and Maladies keinuu pehmeine lehmänkelloineen, I Saw It In A Dream ajaa tasaista tamppaustaan ja November Ghost äityy polyrytmisten temppujen paahtoon. Lopussa tapahtuu yllätyskäännös, kun lyhyt bassosoolo Nathan’s World tuo tonaalista lyyrisyyttä kehiin ja Natalia Castrillónin harppu tuo Ephemeral–päätösraidalla upean lisäkerroksen levyn sointiin.
Santeri Kaipiainen
