Ei ole kulunut kuin kuusi vuotta siitä, kun Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri oli vaakalaudalla Kokkolan rajujen leikkausaikeiden vuoksi. Silloin orkesteri ja kulttuuritahto kaupungissa voittivat. Nyt on kuitenkin täysin yllättäen jouduttu samaan tilanteeseen, kun Kokkolan kaupunginhallitus teki viime kuun lopussa päätöksen kohdistaa kulttuurilaitoksilleen 206.000 euron säästöt vuonna 2024. Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin osuus tästä on 84 000 euroa.
Orkesterin intendentti Marjukka Puutio kertoo päätöksen olleen järkytys, sillä alkuperäinen kaupunginjohtajan esittämä säästömalli oli huomattavasti maltillisempi. Äänestyspäätös oli täpärä ja syntyi äänin 6–6. Se tuli puskista eikä sisältänyt minkäänlaisia vaikuttavuusarvioita. Erityisen ikävänä Puutio pitää sitä, että kulttuurilaitokset ja perusopetus asetettiin vastakkain. ”Se ei ole kenenkään edun mukaista.” Asia etenee kaupunginvaltuustoon 13.11 vastaehdotuksineen.
Leikkaus olisi suhteessa kamariorkesterin toiminnan kuluihin merkittävä – suurin piirtein sama kuin jos Helsinki päättäisi yllättäen ja varoittamatta leikata kaupunginorkesteriltaan 400 000 euroa. Jo pitkälle edenneen ensi kauden suunnittelun päätös panisi mullin mallin.
”Tämä tuli todella huonoon aikaan, sillä olemme juuri päässeet nousemaan korona-ajasta, ja ensi vuoden talousarviota rasittavat koko kulttuurisektorilla yleinen kustannusten nopea nousu ja kuntasektorin palkkaratkaisut”, Puutio selvittää.
”Leikkaus tarkoittaisi mm. sitä, että joutuisimme perumaan avustajasopimukset ja rajoittamaan ohjelmistomme vain jousiorkesterille kirjoitettuun. Yleisö kaipaa joskus myös sinfonista musiikkia puhaltimineen. Ensi syksynä siirrymme uuteen uskoon remontoituun konserttisaliin, ja sitä oli tarkoitus juhlia. Myös meille tärkeitä levytyksiä joutuisimme harkitsemaan uudelleen.”
Puutio korosti yhdessä Kokkolan kaupunginteatterin johtajan Jouni Leikkosen ja Keski-Pohjanmaan konservatorion rehtorin Päivi Paavolan kanssa Keskipohjanmaa-lehteen tekemässään kirjoituksessa kulttuurin merkitystä Kokkolalle.
”Luomme työpaikkoja ja tuomme kaupunkiin verotuloja ja valtionosuuksia, lisäämme veto- ja pitovoimaa, luomme Kokkolaan kulttuurikaupungin henkeä, viemme täällä syntynyttä osaamistamme maailmalle ja pidämme Kokkolan nimeä ihmisten mielissä. Kilpailu työvoimasta on tulevina vuosina kova, Suomi on pieni maa ja ihmiset puhuvat. Hyvän maineen luominen vie aikaa, mutta se voidaan myös romuttaa hetkessä”, kulttuurilaitosten johtajat muisuttavat.
”Soittoa harrastavat ja teatterissa ja orkesterin konserteissa käyvät aivan tavalliset kokkolalaiset, ei eliitti. Kulttuurin parista he hakevat arkeensa iloa ja inspiraatiota, ehkä joskus myös lohtua arjen huoliin. Konservatorion vapaaoppilaspaikat ja teatterin ja orkesterin mukana olo Kaiku-kortti-hankkeessa tuovat kulttuurin kaiken kansan saataville, kuten myös osaltaan esimerkiksi orkesterin mittava yleisötyö, jolla ilahdutetaan kokkolalaisia, jotka eivät syystä tai toisesta muuten konserttisaleihin pääse musiikista nauttimaan.”
”Vetoamme päättäjiin: tukekaa päätöksillänne Kokkolan veto- ja pitovoimaa kaupunkistrategian mukaisesti – päätöksillänne on valta joko nostaa kaupunkimme profiilia houkuttelevana kulttuurikaupunkina tai romuttaa se vähitellen olemattomiin. Onko Kokkolalla tähän varaa?”
Harri Kuusisaari
