Uljas Pulkkis: Tove Teuvalla (esitys 11.8.) Gunilla Hemming, libretto, Jorma Uotinen, ohjaus, Anna-Maria Helsing, kapellimestari. Vaasan kaupunginorkesteri, Vaasan Oopperakuoro. Korsholman musiikkijuhlat.
Taiteilija Tove Jansson ja arkkitehti Elsi Borg ovat naisina jääneet viime vuosiin saakka marginaalisiksi julkisuuden hahmoiksi. Kielirajalla sijaitseva Teuvan eteläpohjalainen kunta ei ole sekään ollut ihmeemmin huomion kohteena.
Ooppera Tove Janssonin maalaamasta alttaritaulusta Elsi Borgin suunnittelemaan uuteen kirkkoon on ollut menestys myös Teuvalle.
Ilmeisesti alkuperäinen idea on kypsynyt kotiseutuaktivisti Erkki Hakalan mielessä. Käytännössä ooppera toteutui osana Korsholman musiikkijuhlia.
Säveltäjä Uljas Pulkkis nousee tällä teoksella merkittävien suomalaisten oopperasäveltäjien joukkoon. Musiikki on taitavasti karakterisoivaa ja laulajia myötäilevää. Modernius ei ole etäännyttävää.
Vaasan kaupunginorkesteri syventyy kapellimestari Anna-Maria Helsingin taitavalla johdolla kirkon rakentamisen ja alttaritaulun maalaamisen tuomiin monenlaisiin ristiriitoihin. Toisaalta musiikki herkistyy teuvalaisten koviin kohtaloihin, sillä sodasta on alttaritaulun maalaamisen aikoihin kulunut vasta vajaa kymmenen vuotta. Neljä poikaansa sodassa menettänyttä äitiä esittäneen Minna-Sisko Mutasen kumara hahmo kantaa koko seutukunnan uhrauksia.
Ristiriitoja ennustaa jo hurjasti rummuttava alkusoitto, sillä taustalla on Teuvan vanhan kirkon dramaattinen palo 1950. Samalla alkusoitto esittelee Toven maalauksellisia ideoita. 12-miehisen rakennuslautakunnan esiintyminen luo pelottavia kuorokohtauksia Vaasan oopperakuoron toteuttamana.
Naisten tekemä taide on vasta viime vuosikymmenenä päässyt tasa-arvoisesti esille, mutta Teuvalla oltiin aikaansa edellä. Alttaritaulun aiheena on Matteuksen evankeliumissa kerrottu Jeesuksen vertaus kymmenestä neitsyestä, jonka Jansson ottaa taulunsa aiheeksi. Vaasan oopperan kuoron naiset esiintyvät vaikuttavasti neitsyinä ja lopussa he yhdistävät äänensä miesten kuoroon
Libretisti Gunilla Hemming on luonut jännittävän tapahtumien kulun tekstissään. Toven boheemina, tupakoivana ja poikamaista taiteilijahahmoa esitti sopraano Mia Heikkinen. Hän teki sujuvasti kärrynpyöriä ja koloratuureja, vain jotkut ylä-äänet jäivät ehkä vähän kimeiksi. Upeasti laulanut sopraano Johanna Rusanen sai näyttää komediennepuoltaan päättäväisesti jyräävänä arkkitehti Elsi Borgina. Olihan Borgilla vastassa rakennuslautakunnan ja rakennusmiesten lisäksi myös koko seurakunta.
Täyteläisesti laulava basso Niklas Spångberg luo seurakunnan kirkkoherrasta Jussi Annalasta sympaattisen isähahmon, joka joutuu ristiriitojen sovittelijaksi. Hän yrittää ymmärtää sekä Tove Janssonia että Elsi Borgia ja myös seurakuntalaisia, jotka vaativat tulipalosta pelastettua krusifiksia uuden kirkon seinälle.
Gunilla Hemming on tukeutunut tarinassaan historiallisiin dokumentteihin, kuten Tove Janssonin kirjeisiin entiselle rakastetulleen Vivica Bandlerille. Niissä kerrotaan sekä Janssonin kokemuksista Teuvalla että petetyn rakkauden syvistä sielun haavoista. Janssonin muumikirja Suuri tuhotulva syntyy maalaustyön ohessa Teuvan kevättulvaisissa maisemissa.
Mutta mitäpä ooppera olisi ilman hempeätä, sodan jälkiseurauksiin tyrehtyvää rakkaustarinaa. Se kehitellään mezzo Elli Vallinojan esittämän Marian ja rakennusmies Johanneksen välille. Tuomas Miettolan esittämänä Johannes laulaa upean tenoriaarian.
Johannes on pelkkää sepitettä, mutta Marian hahmossa on todenperäisyyttä sen verran, että hänen isänsä Erland Luoma toimi alttaritaulun sponsorina ja vaati pontevasti Janssonia maalaamaan tyttärensä kasvot yhdelle neitsyistä. Itseään korostavaa Luomaa esitti osuvasti basso Mika Nikander.
Ohjaajana toiminut Jorma Uotinen teki tarinasta selkeän. Veli-Ville Sivenin näyttämökuva toteutui eleettöminä rakennustelineinä. Niiden valkoiset kankaat peittivät maalauksen, joka paljastui vasta esityksen lopussa.
Janssonin alttaritaulun pastellinen väriskaala eroaa täysin Suomen kirkkojen tyypillisistä alttaritauluista. Secco-tekniikalla tyylitellyt hahmot ja lehtikullalla silattu puiden lehvästö tuo mieleen varhaisrenessanssin eteerisen tunnelman. Pyhillä hahmoilla on hennot sädekehät Fra Angelicon tyyliin.
Varsinaisen oopperaesityksen lisäksi Teuvalla oli mahdollisuus tutustua tarkemmin alttaritaulun vaiheisiin dokumenttifilmin ja näyttelyn myötä. Nyt esitys toteutui autenttisella tapahtumapaikalla, mutta yhtä hyvin se voitaisiin siirtää johonkin muuhun tilaan.
Paula Nurmentaus
Kirjoittaja asuu Elsi Borgin suunnittelemassa talossa Helsingissä.
Uljas Pulkkis: Tove Teuvalla, ooppera (11.8. 2024)
- Gunilla Hemming: Libretto
- Jorma Uotinen: Ohjaus
- Anna-Maria Helsing: Kapellimestari
- Vaasan kaupunginorkesteri
- Vaasan Oopperakuoro
- Korshom Music Festival
